Tältä sivulta löydät tekstivastineet kolmelle Maaperän sankarit -hankkeessa tehdylle animaatiovideolle.
Mitä multa on?
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä multa on? Olet ehkä pitänyt multaa ruskeana, vähän sottaisena asiana, joka sadesäällä likaa kengät. Ei ehkä paljon kiinnosta.
Mietitäänpä uudelleen. Oikeastaan multa on nimittäin puhtaan ilman ja makean veden ohella valtavan tärkeä uusiutuva luonnonvara. Suurin osa ihmiskunnan ruuantuotannosta on riippuvaista hyvinvoivasta viljelymaasta, mutta valitettavasti aika harva ihminen osaa tällä hetkellä arvostaa elävää viljelymaata.
Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Se koostuu kahdesta pääosasta. Toinen osa on mineraalimaa, kuten hiekka tai savi. Toinen osa taas on eloperäistä ainesta, ja se koostuu kuolleiden kasvien ja eläinten osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä.
Maaperän ylin osa on nimeltään maannos. Ruuantuotannosta puhuttaessa maannoksesta käytetään usein nimeä viljelymaa tai multa. Mitä enemmän eloperäistä ainetta maa sisältää, sitä multavampaa se on.
Viljelymaa voi voida hyvin tai huonosti – olla hyvin elävää tai hädin tuskin elävää. Viljelymaan kuntoa voidaan arvioida niin kutsutulla lapiotestillä. Siinä maaperään kaivetaan kuoppa ja maata havainnoidaan kuopan seinämästä ja kaivuumaasta. Aistiemme avulla voimme saada maaperästä ja sen kunnosta yllättävän hyvän käsityksen.
Hyvinvoivan viljelymaan merkkejä ovat kuohkea maa, muruinen maan rakenne, runsas määrä osin hajonneita kasvintähteitä sekä paksu ja multava, tumma ruokamultakerros, jossa on paljon lieroja ja niiden käytäviä.
Maaperä on monien eliölajien elinympäristö, siellä voi elää jopa tuhat lajia neliömetrillä. Kun kaivamme maata, saatamme nähdä omin silmin vaikkapa lieroja tai tuhatjalkaisia tai pikkuruisia samettipunkkeja. Lisäksi elävä maa kuhisee niin pieniä eliöitä, ettemme voi niitä silmillämme nähdä. Näitä ovat esimerkiksi sukkulamadot, rataseläimet, sekä lukuisat virukset, bakteerit, arkit ja sienet.
Hyvinvoiva, elävä maaperä on siis todellakin arvokas luonnonvara!
Maaperä on ympäristöongelma ja ratkaisu
Ruuantuotanto on yksi tärkeimmistä asioista, joihin ihminen käyttää maaperää. Monet nykyiset viljelytavat kuitenkin kuluttavat sitä nopeasti. Eroosio rapauttaa maata, eikä viljelymaan eloperäinen osa uusiudu riittävän nopeasti. Jos viljelymaa katoaa, ei ruokaa voida enää viljellä riittävästi kaikille ihmisille.
Maaperä liittyy myös moniin ympäristöongelmiin.
Eroosiolla tarkoitetaan maaperän tai kallioperän kulumista esimerkiksi sateen, tuulen tai virtaavan veden vaikutuksesta. Maaperän eroosiossa maasta kulkeutuu tuulen ja veden mukana pois etenkin pintamaata. Eroosion voimakkuus vaihtelee maan kunnosta riippuen. Hyvinvoiva, elävä viljelymaa kärsii eroosiosta selvästi huonokuntoista maata vähemmän.
Eroosio kuormittaa vesistöjä. Tämä johtuu siitä, että eroosion vuoksi maa-ainesta ja sen mukana kulkeutuvia ravinteita päätyy vesistöihin. Hyväkuntoinen maaperä pidättää hyvin ravinteita pellolla ja vähentää näin ravinnevalumia. Siksi hyvinvoiva maaperä on avain myös esimerkiksi Itämeren pelastamiseen.
Tämä koe kuvastaa ilmiötä hyvin. Se näyttää mitä tapahtuu, kun hyväkuntoista tai huonokuntoista maata kastellaan. Hyväkuntoisen maan läpi valunut vesi on kirkasta, kun taas huonokuntoinen maa on päästänyt veteen maahiukkasia ja niiden mukana ravinteita.
Maan kunto vaikuttaa merkittävästi myös ilmastonmuutokseen, sillä hyvinvoiva maaperä on tärkeä hiilen varasto. Pitämällä maasta hyvää huolta, voidaan hiiltä sitoa maahan vieläkin enemmän. On tärkeää huolehtia siitä, että peltoon saadaan jatkuvasti lisää eloperäistä ainesta. Hiiltä nimittäin poistuu pellosta joka vuosi muun muassa sadon mukana ja eroosion vuoksi. Hiiltä voidaan lisätä peltoon levittämällä sinne sopivia määriä eläinten lantaa tai vaikka viherkatetta. Myös maata hoitava viherlannoituskasvusto käännetään maahan, jolloin kasvinosat hajoavat pikkuhiljaa mullaksi. Viljelykierto ja viherlannokset sen osana ovatkin olennainen osa hyvää maanhoitoa. Maata hoidetaan myös välttämällä turhaa raskailla koneilla ajelua pellolla, jotta maa ei tiivisty liikaa. Eroosiota voidaan välttää pitämällä maa kasvipeitteisenä ympäri vuoden.
Huonoon kuntoon saatettu maaperä on siis osaltaan monien ympäristöongelmien taustalla. Hyviäkin uutisia meillä on: hyvin hoidettu maa auttaa torjumaan näitä samoja ongelmia!
10 faktaa maaperästä
Me ihmiset elämme elämämme maaperän päällä ja olemme riippuvaisia maaperästä saatavasta ruuasta. Silti harva meistä tietää maaperästä juuri mitään. Seuraavaksi kuulet maaperästä 10 elintärkeää faktaa.
1. Maaperä on kombo erilaisia aineita. Se koostuu ilmasta, vedestä sekä mineraalimaasta ja eloperäisestä aineksesta.
2. Melkein kaikki ihmisten syömä ruoka on peräisin maasta. Vain 5% ihmisten ruuasta tuotetaan ILMAN maaperää.
3. Pintamaa, eli multa eli viljelymaa hupenee maapallolta kovaa vauhtia. Nykyisellä tahdilla ja nykyisillä viljelytavoilla pintamaa on kulutettu loppuun jopa kuudessakymmenessä vuodessa.
4. Maaperä on merkittävä hiilen varasto. Itseasiassa maaperää enemmän hiiltä on varastoitunut vain meriin. Pitämällä maasta hyvää huolta, voidaan hiiltä sitoa maahan vieläkin enemmän. Maaperän hoitaminen voi siis olla yksi tärkeä ilmastonmuutoksen ratkaisu.
5. Maapallon runsain monimuotoisuus löytyy maaperästä, siellä voi elää jopa tuhat lajia neliömetrillä. Maaperän monimuotoisuus on tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja eroosion estämisessä.
6. Hyväkuntoinen maaperä varastoi hyvin vettä, mikä auttaa sopeutumaan kuiviin kausiin ja estämään tulvia. Kilo runsasmultaista maata pystyy pidättämään jopa kaksi kiloa vettä.
7. Typpi on alkuaine ja yksi kasvien pääravinteista. Typpeä tarvitaan proteiinien ja nukleiinihappojen, eli RNA:n ja DNA:n muodostamiseen. Eläimet saavat typpeä syömällä kasveja ja muita eläimiä. Kasvit saavat typpeä pääasiassa typpeä ilmasta maahan sitovien maaperäbakteerien, eli typensitojabakteerien avulla. Typensitojabakteerit elävät tiettyjen kasvien juurten typpinystyröissä.
8. Maaperällä tarkoitetaan maan pinnalla olevaa irtomaakerrosta. Jos kaivautuisit yhä syvemmälle maahan, maaperän jälkeen törmäisit lopulta kiinteään kiveen, jota sanotaan kallioperäksi.
9. Maanviljelytapaa, jossa pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina, kutsutaan viljelykierroksi. Viljelykiertoa noudattavalla tilalla yhdessä pellon osassa voidaan yhtenä vuonna viljellä viljaa ja seuraavana vaikkapa hernettä tai härkäpapua. Viljelykierron noudattaminen on tärkeä osa hyvää maan hoitoa.
10. Maaperä on avain Itämeren pelastamiseen, koska hyväkuntoinen maaperä pidättää ravinteet pellolla kasvien käytössä ja vähentää näin ravinnevalumia.
Hyvinvoiva maaperä on meille ihmisille elintärkeä. Nämä faktat kannattaakin pitää mielessä!
