
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan historian oppiaineen tekstissä aihetta on käsitelty ruuantuotannon kehitysaskeleiden ja ruokakulttuurin muutosten näkökulmasta. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja, eläinten oikeuksia, ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä.
Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä. Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Jossain vaiheessa suosittelemme selailemaan läpi myös muiden oppiaineiden sivuja. Saatat löytää sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Sisällys:
Ruuantuotannon kehitysaskeleita

Maatalouden historia on alkanut herättää Suomessa uutta kiinnostusta ja aiheen tutkimus on vahvistumassa. Uudenlainen kiinnostus maataloushistorian tutkimiseen on yleiseurooppalainen ilmiö. Viime vuosina on myös julkaistu paljon vertaileva maataloushistorian tutkimusta, jossa aiemmin vahvana ollut kansallinen näkökulma on laajentunut eurooppalaiseksi.
Yleisesti ruuantuotannon historian keskeisistä vaiheista on kirjoitettu paljon jopa peruskoulun historian oppikirjoissa. Siksi tässä tehdään aiheeseen vain hyvin pikainen katsaus.
Suomalainen ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti

Ruokailun tavoitteena on pääosan Suomen historiasta ollut pitää nälkä loitolla ja parhaimmillaan saada aikaan kylläinen olo. Ruoka on ollut yksinkertaista, mutta ravitsevaa, sillä sen voimalla on pitänyt jaksaa tehdä raskaitakin töitä. Ihmiset ovat metsästäneet, kalastaneet ja marjastaneet sekä pitäneet mahdollisuuksien mukaan kotieläimiä. Ruoka on hankittu pääosin omilta pelloilta tai lähialueiden maatiloilta ja pienistä kaupoista. Vasta 1960-luvulla ruokaa ryhdyttiin ostamaan pääasiassa kaupoista.
Maaseudulla syötiin pitkään kaupunkilaisia vaatimattomammin. Perheiden varallisuus näkyi esimerkiksi siinä, miten paljon syötiin lihaa ja makkaraa. Köyhemmissä perheissä lihaa käytettiin hyvin harvoin ja makkara oli vielä 1960-luvulla korkeamman elintason mittari. 1950-luvulla suomalaiset käyttivät tuloistaan ruokaan n. 30 %, kun nykyään osuus on vain reilu 10 %. Ruuan hinta ei siis ole noussut lainkaan samaa vauhtia ostovoimamme kasvun kanssa. Toisaalta ruuantuotannon moninaisten ympäristövaikutusten kustannuksia ei nykyisellään sisällytetä täysimääräisesti elintarvikkeiden hintaan, joten todellisuudessa maksamme ruuasta tällä hetkellä oikeastaan liian vähän.
Vinkkilista historian opettajalle

Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan biologian oppiaineen tekstissä sitä on käsitelty lähinnä ruuantuotannon ympäristöongelmien ja -ratkaisujen näkökulmasta, sekä eläinten oikeuksien kautta. Ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn biologian opetuksessa.
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja eri oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Biologian opettaja näkee myyttien läpi varmasti keskivertoihmistä paremmin, mutta omiin käsityksiin on silti syytä suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa tältä sivulta löytyvä ruokamyyttien lista.
Tehtäviä
1. Peltoviljelyn ja kaskiviljelyn vertailu
Tutustu peltoviljelyalueisiin ja kaskiviljelyalueisiin Sarka-museon visuaalisen verkkoaineiston avulla: https://www.sarka.fi/pellot-ja-kasket/
2. Maataloushistoriasta tiiviisti
Suomen maatalousmuseo Sarkan vuosikirjoista löydät laajan arkiston Suomen maataloushistoriaan liittyviä artikkeleita. Aihepiirit vaihtelevat maatalouteen liittyvistä museoesineistä maatalousrakennuksiin, maaseudun naisiin entisaikaan ja maatalouden ympäristömuutoksiin. Lue yksi sinua kiinnostava artikkeli huolella ja tee siitä puolen sivun tiivistelmä. Linkit pdf-muotoisiin vuosikirjoihin löytyvät täältä: https://www.sarka.fi/vierailulle-museoon/museomyymala-muurikki/museon-julkaisuja/
3. Historialliset työkalut
Tutustu historiallisiin maatalouden työkaluihin Sarka-museon “Kuukauden esine” -sarjan avulla: https://www.sarka.fi/category/kuukauden-esine/