
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan biologian oppiaineen tekstissä sitä on käsitelty ruuantuotannon ympäristöongelmien ja -ratkaisujen näkökulmasta, sekä eläinten oikeuksien kautta. Ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Sivun lopusta löydät kestävään ruokaan liittyviä myyttejä murrettuna, aihekokonaisuuden opettamisen vinkkilistan biologian opettajalle, sekä tehtäviä aiheen käsittelyyn opetuksessa.
Tekstiä on paljon. Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Jossain vaiheessa suosittelemme selailemaan läpi koko materiaalin ja mahdollisesti myös muiden oppiaineiden sivuja. Saatat löytää sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Sisällys:
- Ekosysteemipalvelut ovat ruuantuotannolle välttämättömiä
- Mitä me syömme?
- Ruuantuotannon kautta ihminen muuttaa aineiden kiertoa
- Ympäristöongelmat ruuantuotannossa
- Maanviljelijä ympäristönsuojelijana
- (Bio)teknologia ruuantuotannon apuna
- Murretaan ruokaan liittyviä myyttejä
- Vinkkilista biologian opettajalle
- TEHTÄVIÄ
Ekosysteemipalvelut ovat ruuantuotannolle välttämättömiä

Vaikka ihmisellä onkin kyky muokata ekosysteemejä valtavan paljon, ei elämä olisi mahdollista ilman luonnon toimintaa. Luonnon ja ympäristön hyötyarvot ymmärretään kuitenkin edelleen melko huonosti, ehkä siksi että ne ovat usein näkymättömiä ja niitä on totuttu pitämään itsestäänselvyyksinä. Ekosysteemien luonnollisen toiminnan merkittävyyttä ihmisille voidaan kuvata ekosysteemipalveluiden käsitteen avulla. Ne ovat olosuhteita ja toimintoja, joiden avulla luonnolliset ekosysteemit ylläpitävät elämää. Toisen määritelmän mukaan ekosysteemipalvelut ovat niitä hyötyjä, joita ihmiset saavat ekosysteemien toiminnoista. Ekosysteemipalveluita tuottavat sekä eloton luonto (mm. pohjaveden muodostus ja tuulipölytys), että erilaiset eliöt (mm. yhteyttäminen ja ruokamullan tuotanto).
Mitä me syömme?

Suomalainen kuluttaa vuodessa nykyään keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita (maidon osuus tästä on noin 118 litraa), 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Viime vuosina siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus on ollut kasvussa, kun taas maidon juonti on vähentynyt. Sian- ja naudanlihan kulutus on pysynyt suunnilleen samana 2000-luvun ajan.
Käytännössä syömme kasvien ja eläinten eri osia. Nykyiset viljelykasvit ja tuotantoeläimet ovat jalostuksen tulosta. Tuotantoeläimet eivät useinkaan enää pärjäisi itsenäisesti luonnossa ja viljelykasvit häviäisivät luonnonkasveille kilpailussa tilasta ja valosta. Viljelykasvien ja tuotantoeläinten perustarpeet vastaavat kuitenkin edelleen pitkälti villien alkuperäislajien tarpeita.
Ruuantuotannon kautta ihminen muuttaa aineiden kiertoa

Ruokajärjestelmä on termi, jolla kuvataan ruuan tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin, jalostuksen, kaupan, valmistamisen, kulutuksen ja jätehuollon muodostamaa kokonaisuutta. Ruokajärjestelmän osaksi voidaan laskea myös ruuantuotannon linkit luonnon ekosysteemeihin.
Ruuan tuotannon kannalta keskeisimmät ruokajärjestelmässä kiertävän aineet ovat hiili ja typpi, joka on kasvien kasvun kannalta yksi oleellisimmista ravinteista. Siksi seuraavassa katsotaan ruokajärjestelmää ja erityisesti maataloustuotantoa hiilen ja typen, sekä yleisemmin ravinteiden kierron näkökulmasta. Viime vuosina suljettujen kiertojen merkityksestä ruuantuotannossa on alettu puhua entistä enemmän. Siksi tekstin lopussa tutustutaan muutamaa erilaista suljetun kierron viljelyjärjestelmää.
Ympäristöongelmat ruuantuotannossa

Maanviljelyn, eli esimerkiksi viljelyyn käytettävien lannoitteiden ja koneiden kehitys 1960-luvulta alkaen johti satojen nopeaan kasvuun. Tätä vihreää vallankumousta seuranneen tuotetun ruuan määrän kasvun ansiosta maapallon kasvava väestö on pystytty ruokkimaan edes jotenkuten. Samalla tehomaatalous alkoi kuitenkin kuormittaa ympäristöä yhä enemmän. Tällä hetkellä ruuantuotanto on merkittävimpiä ympäristöongelmien aiheuttajia, mikä johtuu etenkin ruuantuotannon valtavasta mittakaavasta ja nykyisistä tuotantotavoista sekä tuotannon tukijärjestelmistä, eli siitä mitä viljelytapojen ja -lajien tuottamista tuetaan ja mitä ei.
Erilaisten maatalouden ympäristöongelmien syistä ja seurauksista kerrotaan tässä tekstin osassa seuraavaksi. Seuraavassa luvussa käsitellään tapoja, joilla maataloudessa voidaan pienentää toiminnan ympäristövaikutuksia tai ratkoa niitä kokonaan. Lisäksi täältä voit lukea, miten voit itse kuluttaja-kansalaisena minimoida ruuantuotannon ympäristövaikutuksia.
Tekstiä lukiessa on hyvä huomata, että maanviljelijät eivät ole syypäitä maatalouden aiheuttamiin ongelmiin. Valtaosa ongelmista on lähtenyt syntymään tietämättämme. Ongelmien taustalla ovat keskeisesti yhteiskuntamme rakenteet ja tukimekanismit sekä maatalousneuvonnan monenlaiset agendat. Siksi ongelmien ratkominenkaan ei ole yksittäisten viljelijöiden vastuulla. Maatalouden toimintatapojen on muututtava lähitulevaisuudessa huomattavan paljon kaikkialla maailmassa, mutta tämän ei tulisi tapahtua viljelijöiden toimeentulon tai hyvinvoinnin kustannuksella.
Maanviljelijä ympäristönsuojelijana

Edellä on esitelty maatalouden aiheuttamia ympäristöongelmia. Jokaisen ongelman yhteydessä on esitetty myös ratkaisuja kyseiseen ongelmaan. Tässä nostetaan vielä erityistarkasteluun joitakin erityisen hyviä ratkaisuja ja avataan niiden taustoja. Lukiessa on jälleen syytä muistaa, että vaikka maanviljelijät ovat viime kädessä vastuussa listan toimenpiteiden toimeenpanosta, ei toimintatapojen muutoksia voi sysätä yksin maanviljelijöiden niskaan, vaan yhteiskunnan on tuettava viljelijöitä laajasti tarvittavien muutosten toteuttamisessa. Keskeistä tässä olisi ympäristönsuojelutoimia paremmin tukevat muutokset maatalouspolitiikassa.
(Bio)teknologia ruuantuotannon apuna

Teknologialla on kahdenlainen rooli ruoantuotannon kehittämisessä. Tarvitsemme uusia ratkaisuja parantamaan nykyisen tuotannon kestävyyttä ja kannattavuutta. Toisaalta meidän on maapallon väestön kasvaessa ja kaupungistuessa löydettävä uudenlaisia tapoja tuottaa ruokaa kestävästi ja tehokkaasti.
Tähän asti päästöjen vähennyksiä on ollut vaikea saada aikaan ilman, että tuotannon määrä olisi vähentynyt. Nyt tarvitsemme ratkaisuja, joilla ruuantuotannon päästöt saadaan vähenemään samalla kun tuotannon määrä ehkä jopa kasvaa. On hyvä muistaa, että tuotannon ei tarvitse kasvaa kaikkialla ja joillain alueilla se voi hyvin jopa vähentyä. Näin on etenkin monissa rikkaissa maissa. Joillain alueilla, etenkin useimmissa kehittyvissä maissa tuotannon kasvu on kuitenkin välttämätöntä. Olennaista on, että uudet taidot ja tekniikat ovat sopivia kohdealueen tarpeisiin ja rajoitteisiin. Esimerkiksi suuria investointeja vaativista innovaatioista ei ole hyötyä köyhissä maissa. Tämä on pidettävä mielessä aina, kun käydään keskustelua ruuantuotannon teknologioiden kehittämisestä.
Murretaan ruokaan liittyviä myyttejä
Ruokakeskustelu on täynnä syvään juurtuneita myyttejä. Tässä näistä myyteistä murretaan seitsemän keskeistä, oppaan teon myötä kohdattua myyttiä.

Kuva: Marco Verch Professional Photographer and Speaker / flickr.com
Vinkkilista biologian opettajalle

Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan biologian oppiaineen tekstissä sitä on käsitelty lähinnä ruuantuotannon ympäristöongelmien ja -ratkaisujen näkökulmasta, sekä eläinten oikeuksien kautta. Ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn biologian opetuksessa.
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja biologian ja monien muiden oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Biologian opettaja näkee myyttien läpi varmasti keskivertoihmistä paremmin, mutta omiin käsityksiin on silti syytä suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa tältä sivulta löytyvä ruokamyyttien lista.
- Opetelkaa medialukutaitoa. Ruuasta puhutaan mediassa paljon, monenlaisista näkökulmista. Ruokaa myös mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun.
- Miettikää koulupuutarhatoiminnan mahdollisuutta. Koulujen pienimuotoisenkin puutarhatoiminnan avulla voidaan konkretisoida vaativiakin kestävään ruuantuotantoon liittyviä prosesseja ja tehdä niitä ymmärrettäväksi. Vaikka puutarha on erinomaisen hyvä ja toimiva oppimisympäristö, vaatii se oman panostuksensa. Ekstrapanostus voi kuitenkin olla sen arvoista! Lisätietoa aiheesta löydät puutarhakasvatus.fi/ -sivustolta.
Tehtäviä
Vastuullisen ruuan parissa on vaikka mitä tekemistä. Tähän tehtävälistaan on koottu joitakin vinkkejä eri tahojen tuottamista hyvistä harjoituksista.
1. Sanaselityksiä kestävästä ruuasta
Versio a) Jaa luokka ryhmiin. Jokaisesta ryhmästä tulee vuoron perään yksi selittämään jotakin valituista sanoista. Sanan tietää ennalta vain selittäjä itse. Ryhmät yrittävät arvata, mikä sana on kyseessä. Kun sana on arvattu, ryhmältä kysytään vielä, mitä sanalla tarkoitetaan (mikäli tämä on tarpeen). Sanoja voidaan selittää monta tai vain muutamia, kuitenkin vähintään yksi selitys per ryhmä. Valmiit sanaselityskortit voit tulostaa WWF:n ympäristökasvatuksen materiaalipankista: Sanaselityskortit https://wwf.fi/mediabank/7801.pdf .
Versio b) Vastuulliseen ruuantuotantoon ja kulutukseen liittyy monenlaista käsitteistöä. Termistöön voi tutustua sanastokorttien avulla tehtävällä harjoitukselle. Voit tulostaa sanastokortit täältä ja tehtävässä tarvittavat kuvakortit täältä. Jokaiselle osallistujalle jaetaan yksi kortti.
◦Etsi itsellesi pari, jonka kortissa on selitys käsitteellesi tai käsite selityksellesi
◦Valitkaa sitten kuvakorteista käsitettänne ja sen selitystä hyvin kuvaava kuva
◦Lopuksi käsitteet luetaan ääneen ja valitut kuvituskuvat esitellään muille
2. Totta vai tarua eläinten hyvinvoinnista -visa
Näkeekö eläimen hyvinvoinnin päällepäin? Voiko sen maistaa tai haistaa? Pohdi, mitä mieltä olet aiheeseen liittyvistä, valikoiduista väittämistä. Tsekkaa sen jälkeen, miten eläinten hyvinvoinnin tutkija niihin vastaisi. Nettivisan on toteuttanut Eläinten hyvinvoinkeskus: https://www.elaintieto.fi/totta-vai-tarua/
3. Vaikuta kouluruokaan -projekti
Projektin tarkoituksena on lisätä kasvisruuan määrää ja saatavuutta kouluruokailussa. Tarkka tavoite kannattaa määritellä koulun tämän hetkisen tilanteen mukaan askelta kunnianhimoisemmaksi. Tavoitteeseen pyritään selvittämällä minkälaista kasvisruokaa oppilaat haluaisivat koulussa syödä ja vakuuttamalla päättävät henkilöt asiasta avoimen keskustelun avulla. Jos tämä ei riitä, ryhdytään tekemään poliittista vaikuttamista. Valmiit askelmerkit ja materiaalit projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
4. Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä (alkaen kohdasta 6): https://openruokaopas.fi/ruoka-mediassa-opekoulutuksen-antia/
5. Perusta koulupuutarha
Koulujen pienimuotoisenkin puutarhatoiminnan avulla voidaan konkretisoida vaativiakin kestävään ruuantuotantoon liittyviä prosesseja ja tehdä niitä ymmärrettäväksi. Viherlannosta kylväessä, kompostia kääntäessä, typpinystyröitä tarkastellessa ja valmistaessa itse kasvatettua satoa ateriaksi mm. luonnon monimuotoisuuden hyödyt, pölyttäjähyönteisten tarpeellisuus, biologisen typensidonnan mekanismit ja hajottajaeliöiden merkitys luonnon kiertokulussa nousevat keskusteluun luontevasti. Vaikka puutarha on erinomaisen hyvä ja toimiva oppimisympäristö, vaatii se oman panostuksensa. Ekstrapanostus voi kuitenkin olla sen arvoista! Erilaisia koulupuutarhamalleja ja konkreettisia ohjeita puutarhan perustamiseen löydät puutarhakasvatus.fi -sivustolta. Vinkkejä ympäristökysymysten opiskeluun puutarhassa löydät https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/ -sivustolta.
6. Kirjoita mielipidekirjoitus
Miten kuluttaja voi vaikuttaa esimerkiksi nautojen hyvinvointiin? Laatikaa aiheesta mielipidekirjoitus. Taustamteriaalina voi käyttää SEY:n Naudan elämä -materiaalia: https://www.sey.fi/images/pdf/sey_ev14_ylak_netti.pdf
7. Eläydy kanalan oloihin
Kokeilkaa eri kanaloiden eroa kanan kannalta teipillä ja ilmapalloilla! Mitatkaa ja merkitkää maalarinteipillä tai nauhalla lattiaan 1m² kokoinen alue. Broilerikanalassa tällä alueella elää enintään 22 – 25 kanaa, virikehäkkikanalassa 13, lattiakanalassa 9 ja luomukanalassa 5 kanaa. Sen kokoisessa tilassa kanat elävät suurkanaloissa. Ilmapallo on kana. Voitte laittaa ilmapallon tai palloja ”kanalaan” malliksi siitä, kuinka paljon tilaa yhdellä kanalla on erilaisissa kanaloissa. Ilmapallojen sijaan voi käyttää myös A4-papereita.
Laajemman version hajoituksesta löydät SEY:n ja Animalia yhteisestä Erityisiä eläimiä – leikkejä ja tehtäviä eläinsuhteen pohtimiseen -materiaalista (Rakennetaan kanaloita tai maatila): https://www.sey.fi/images/Julkaisut/erityisia_elaimia_leikkiopas.pdf
8. Arvojana eläinsuhteesta
Leikkijät menevät seisomaan pitkälle viivalle, jonka päissä on laput “kyllä” ja “ei”. Puolueeton ohjaaja tai yksi leikkijöistä esittää eläimiin liittyviä väittämiä (valkokankaalle on mahdollisesti myös heijastettu jokin ajatuksia herättävä eläinkuvakollaasi). Leikkijät asettuvat arvojanalle kohtaan, joka kuvaa heidän mielipidettään. Ohjaaja tai yksi leikkijöistä haastattelee satunnaisesti valittuja leikkijöitä perusteluista, miksi he seisovat arvojanalla valitsemallaan kohdalla. Väittämät voivat olla esimerkiksi:
- Eläintä saa pitää häkissä.
- Eläimillä on tunteet.
- Ihminen saa kohdella eläintä miten haluaa.
- Eläin haluaa olla vapaa.
- Eläin puhuu meille ilman sanoja.
- Ihminen on eläin.
- Eläimellä on samanlaisia tunteita kuin ihmiselläkin.
- Ihmiset kohtelevat eläimiä aina hyvin.
Voitte keksiä aiheeseen sopivia väittämiä myös itse.
Harjoitus on poimittu SEY:n ja Animalia yhteisestä Erityisiä eläimiä – leikkejä ja tehtäviä eläinsuhteen pohtimiseen -materiaalista: https://www.sey.fi/images/Julkaisut/erityisia_elaimia_leikkiopas.pdf
9. Kana nimeltä Ross
Tutustukaa Yleisradion tuottamaan Kana nimeltä Ross -sivustoon ( beta.yle.fi/ross508/ ). Vertailkaa, miten broileri eroaa kanasta.
10. Liha- ja kalaoppaat käyttöön!
WWF on tuottanut Lihaoppaan ja Kalaoppaan, joiden avulla voit vertailla ruokavalintojesi vaikutuksia. Tutustukaa oppaisiin ja miettikää, mitkä kala- ja muut proteiinivalinnat ovat kestävimpiä, mitkä vähiten kestäviä. Miten oppaiden tieto suhteutuu omiin kulutustottumuksiisi? https://wwf.fi/lihaopas/ , https://wwf.fi/kalaopas/
11. Kana-aiheinen sanaristikko
Sanaristikon voit tulostaa ja monistaa SEY:n Tervetuloa kanalaan -materiaalista (s.8).
https://www.sey.fi/images/pdf/sey_kanaopas_lr.pdf
12. Lapiotesti
Lapiotestissä maaperään kaivetaan vajaan puolen metrin syvyinen kuoppa ja maata havainnoidaan kuopan seinämästä ja kaivuumaasta. Aistinvaraisilla havainnoilla ja yksinkertaisella tutkimusvälineistöllä maaperästä ja sen kunnosta voidaan saada yllättävän hyvä käsitys. Lue tarkemmat ohjeet täältä ja tulosta valmis ohje oppilaille täältä.
13. Villivihanneksia bongaamaan!
Monet Suomen luonnossa kasvavat kasvit ovat terveellistä ja maukasta syötävää. Mustikka, puolukka, hilla, metsämansikat ja monet sienet ovat kaikille tuttuja herkkuja ja nykyään puhutaan entistä enemmän myös nk. villivihanneksista tai hortasta. Ne tarkoittavat luonnossa kasvavia syötäviä kasveja ja niiden kukkia, lehtiä, varsia ja juuria. Luonnonkasvit voivat olla ympäristöystävällistä syötävää, sillä niitä ei tarvitse kastella tai lannoittaa. Etsikää oheisten korttien avulla mahdollisimman monta erilaista villivihannesta. Pyrkikää löytämään kutakin kasvia sen verran iso määrä, että koko ryhmä saa pienen maistiaisen. Kootkaa löytämänne kasvit pöydälle näyttelyksi, jossa kuvakortti toimii nimikylttinä. (Huom! Vihreäreunaiset kortit sopivat paremmin keväällä kerättäväksi, oranssireunaisia voi kerätä myös syksyllä.)
14. Kuvakortteja ruuasta
Kuvakortteja voidaan käyttää opetuksessa monenlaisiin tarkoituksiin. Ruoka-aiheiset kuvakortit sopivat hyvin esimerkiksi ruoka-aiheeseen orientoitumiseen. Jokainen sai valita ruoka-aiheisista valokuvakorteista sen, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä fiilistä, tulevaan opintojaksoon liittyviä odotuksia tai omaa suhdetta ruokaan tai ruuantuotantoon. Jokainen esittelee oman valintansa suullisesti pienryhmälle, koko ryhmälle tai kirjallisessa muodossa. Voit tulostaa kuvakortit täältä.
15. Opintoretki maatilalle
Maatilavierailulla päästään konkreettisesti sen kysymyksen äärellä, mistä ruoka tulee. Aidossa maatilaympäristössä voidaan omien aistien avulla havainnoida tuotannon mittakaavaa, oppia toimintatapojen, koneiden ja laitteiden nimiä ja tarkoituksia, nähdä, kuulla, haistaa ja tuntea sitä, miten ruokaa tuotetaan.
Opintoretki on helpompaa saada järjestymään kasvinviljelytilalle kuin eläintuotantotilalle, mutta jälkimmäistäkin voi yrittää. Tiesithän jo, että MTK tukee koululaisvierailuja kustantamalla bussikuljetuksen maatilalle!!!
Järjestä opintoretki maatilalle näin:
– mieti mihin opintokokonaisuuteen ja mille ryhmälle retki maatilalle voisi olla erityisen hyödyllinen. Mitä haluaisit oppilaiden oppivan retkellä?
– mieti millaisen tuotantosuunnan tila voisi kiinnostaa sinua: kasvinviljelytila (viljaa vai kasviksia?), vai kenties eläintuotantotila? Luomu vain tavanomainen?
– Etsi paikallisen MTK:n yhdistyksen yhteystiedot (esim. puheenjohtaja). Ne löydät seuraavalla tavalla: mene MTK-liittojen sivuille (https://www.mtk.fi/liitot) ja sieltä koulua lähinnä olevan liiton omalle sivulle (esim. MTK-Uusimaa). Etsiydy paikallisen liiton sivulla kohtaan MTK-yhdistykset, josta löydät paikallisyhdistysten listan.
– Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja auttaa sinua sopivan vierailutilan löytämisessä, bussikuljetuksen järjestämisessä ja neuvoo varusteiden kanssa. Hyvä ohjenuora varusteiden kanssa on se, että retkieväät saatetaan tarvita, säänmukainen varustus on toivottava ja kumisaappaat kannattaa olla jalassa joka tapauksessa. Vierailutiloilla on yleensä muu mahdollisesti tarvittava lisävarustus, kuten kumisaappaiden päälle laitettavat muovipussit ja tarvittaessa muut suojavarusteet.
– Retki kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, jotta sopiva aika sille saadaan löydettyä. Kasvinviljelytiloilla parhaat ajat ovat koulun näkökulmasta loppukevät ja alkusyksy. Nämä ovat myös viljelijöiden vuoden kiireisimmät sesongit, joten sopivaa aikaa saatetaan joutua sovittelemaan.
– Jos haluaisit vierailulle hiiliviljelytilalle, voit kysellä sopivaa tilaa Carbon Action -hankkeen koulutuspäälliköltä ja viljelijayhteistyöstä vastaavalta henkilöltä. Myös Luomuliiton paikallisyhdistysten puheenjohtaja voi auttaa löytämään sopivan luomutilan: http://www.luomuliitto.fi/jarjesto/verkostot/jasenyhdistykset/ . Bussikuljetuksen järjestämistä varten kannattaa kuitenkin olla yhteydessä myös MTK:n paikallisyhdistykseen.
ANTOISAA OPINTORETKEÄ, muistakaa käsitellä retken antia luokassa myös jälkeenpäin!
16. Kuluttajavalintoja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta
Jokaiselle ryhmälle jaetaan yksi proteiini. TEHTÄVÄ: Ostat jauhelihaa/kanamunia/maitoa. Tutki Eläin ruokana -kuluttajan opasta ja valitse sieltä yksi laatu, jonka olet valmis ostamaan. Perustele valintasi eläinten hyvinvointisyillä. Voit käyttää perusteluna lisäksi muitakin syitä, kuten ilmasto, biodiversiteetti, etiikka, uskonto yms.
Löydät oppaan täältä: https://elainruokana.elaintieto.fi/
17. Rikotaan ruokamyyttejä
Paritehtävässä etsitään perusteluja sille, miksi jotkut sitkeät ruokamyytit ovat virheellisiä. Tehtävä toteutetaan monisteen avulla.
Lue myyteistä lisää täältä: https://openruokaopas.fi/myytit/