
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan terveystiedon oppiaineen tekstissä sitä on käsitelty terveellisen ja vastuullisen ruuan ja hyvän elämän sekä vastuullisten valintojen ja ruokavaikuttamisen näkökulmista. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja, eläinten oikeuksia, ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä.
Tekstiä on melko paljon. Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Jossain vaiheessa suosittelemme selailemaan läpi koko materiaalin ja mahdollisesti myös muiden oppiaineiden sivuja. Saatat löytää sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Terveellinen ja vastuullinen ruoka

Monipuolinen ruokavalio ja sopivan kokoiset annokset pitävät meidät terveenä, kun taas vääränlainen ruoka ja väärän kokoiset annokset sairastuttavat. Ruoka liittyy arkeemme ja elämäämme myös muilla tavoin: nykyään ruokavalintamme muodostavat keskeisen osan identiteettiämme ja ne ovat yhteydessä myös mm. kehonkuvaamme ja tunteisiimme.
Länsimaissa terveellinen ruoka on lähes kaikkien saatavilla, mutta silti syömme paljon epäterveellisiä ruoka-aineita ja liian suuria annoksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan etenkin suomalaisten miesten ruokavaliossa on reilusti parantamisen varaa. Naiset syövät keskimäärin miehiä terveellisemmin, mutta hekään eivät syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Huomattavan suuri osa suomalaisista (26% naisista ja 79% miehistä) syö punaista lihaa yli terveyssuositusten ja lisäksi syömme liikaa suolaa ja kovia rasvoja. Vain harva syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Ruokatottumuksemme ovat huonontuneet vuosituhannen vaihteen paremmista vuosista ja ainakin rasvan kohdalla taantuneet kohti 1980-luvun lukemia.
Hyvä ruoka kuuluu hyvään elämään

Useimmat meistä tavoittelevat hyvää elämää. Hyvään elämään liittyvät se kuinka asumme, millä liikumme ja kuinka kulutamme tavaroita ja palveluita. Lisäksi siihen liittyy se, mitä syömme. Hyvällä ruualla tarkoitamme usein laadukasta, terveellistä ja maukasta ruokaa. Hyvän ruuan keskiöön on yhä selvemmin nousemassa myös vastuullisuus: se miten ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia sillä on ympäröivään maailmaan.
Vastuullisuuden perimmäisenä tarkoituksena on ihmislajin tulevaisuuden turvaaminen ja arvokkaan elämän mahdollisuuksien puolustaminen. Vastuullista toimintaa voidaan lähestyä hyvin monenlaisista näkökulmista. Seuraavassa tehdään lyhyt katsaus yleisiin vastuullisuuden kysymyksiin kolmen dosentti Arto O. Salosen käyttämän, toisiinsa tiivisti liittyvän käsitteen kautta: huolenpidon piirin laajentamisen, vastuullisen maailmasuhteen rakentamisen ja tyytyväisen äärellä pysähtymisen kautta. Sen jälkeen vastuullisen ruuan ja hyvän elämän liittoa tarkastellaan hieman konkreettisemmin identiteettimme, vastuulliseen toimintaan kasvamisen ja käytännön kulutusvalintojen kautta.
Kohti ruokakansalaisuutta

Meillä on usein paljon mielikuvia ruuasta ja ruokajärjestelmän osista, mutta vain harvoilla on selkeä kokonaiskäsitys, ajantasaista tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten järjestelmä toimii ja millaista ruokaa se tuottaa, jalostaa ja jakelee. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin jo nyt kontakti ruokajärjestelmään vähintään kuluttajan roolissa.
Tilannetta, jossa ihminen on kiinnostunut kuluttamastaan ruuasta ja sen tuotannosta ja pyrkii omalta osaltaan myös vaikuttamaan kestävän ruokajärjestelmän puolesta, kutsutaan ruokakansalaisuudeksi. Ruokakansalaisuus on siis sitoutumista sellaisiin ruokaan liittyviin toimintatapoihin, jotka tukevat demokraattista ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ruokajärjestelmää.
Vastuulliset ruokavalinnat

Vastuullisista ruokavalinnoista käydään nykyaikana paljon keskustelua ja aiheesta on olemassa lukematon määrä erilaisia, usein keskenään ristiriitaiseltakin tuntuvia vinkkilistoja.
Ristiriitaisuuden yhtenä selityksenä on se, että kestävästä ruuasta ja ruuantuotannosta keskusteltaessa erilaiset näkökulmat kestävyyteen vaihtelevat paljonkin. Kestävä kehitys on terminä haastava, sillä se sisältää monenlaisia, toisinaan keskenään ristiriitaisiakin puolia (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys). Sama pätee kestävään ruokaan. Eri tahot painottavat keskustelussa erilaisia kestävyyden puolia. Jos keskustelijoille keskeisimmät kestävyyden aspektit eivät ole avoimesti esillä, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa keskustelijat syyttävät toisiaan kokonaisuuden ymmärtämättömyydestä, eikä keskustelu etene.
Muistilista terveystiedon opettajalle

Kuva: Pinja Sipari
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn terveystiedon opetuksessa.
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja eri oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Omiin käsityksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa oppaasta löytyvä ruokamyyttien lista.
- Opetelkaa medialukutaitoa. Ruuasta puhutaan mediassa paljon, monenlaisista näkökulmista. Ruokaa myös mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun.
- Miettikää koulupuutarhatoiminnan mahdollisuutta. Koulujen pienimuotoisenkin puutarhatoiminnan avulla voidaan konkretisoida vaativiakin kestävään ruuantuotantoon liittyviä prosesseja ja tehdä niitä ymmärrettäväksi. Vaikka puutarha on erinomaisen hyvä ja toimiva oppimisympäristö, vaatii se oman panostuksensa. Ekstrapanostus voi kuitenkin olla sen arvoista! Lisätietoa aiheesta löydät http://puutarhakasvatus.fi/ -sivustolta.

Tehtäviä
1. Miten ruokaa myydään?
Miettikää, millaisilla sanoilla ja mainoslauseilla ruokaa myydään eri kohderyhmille. Keksikää mainoslauseita vastuullisen ruuan markkinointiin, esim. miehille suunnatun kasvisruuan mainontaan. Miltä kuulostaisi vaikkapa Äijäsalaatti tai Korston kurkku?
2. Millaisia vaikutuksia ruuantuotannolla on meitä ympäröivään maailmaan?Tutustukaa suklaasta, maissista ja lihasta kertoviin infografiikoihin (esim. 1 infografiikka/pienryhmä) ja pohtikaa niiden avulla millaisia vaikutuksia ruuan tuotannolla ja kulutuksella on meitä ympäröivään maailmaan. Kootkaa mahdollisimman pitkä lista asioita. Löydät infografiikat pdf-tiedostona täältä (lataa sivun alalaidasta): https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/il/global-luonnos
3. Proteiinivertailu
Mietitään erilaisia proteiinin lähteitä ruokavaliossamme (juusto, kalapulla, kana, lihaleike, linssit, maapähkinävoi, tahini, tofu, pavut, pähkinät, nyhtökaura…). Selvitetään tuotteiden proteiinimäärät. Ne näkee pakkauksista tai www.fineli.fi -sivustolta. Laitetaan valitut proteiinipitoiset elintarvikkeet proteiinipitoisuuksien mukaiseen järjestykseen esille ruokalaan. Tässä työssä voi tutustua moniin uusiin proteiinien lähteisiin. Voidaan myös laskea, mikä määrä ruoka-ainetta tyydyttää ihmisen päivittäisen proteiinintarpeen (n. 1–1,5 g/painokilo) ja keskustella valittujen tuotteiden ympäristövaikutusten ohella myös niiden sisältämien aminohappojen laadusta. Proteiineja tulisi saada päivän aikana useammasta ruoka-aineesta. Näin varmistetaan aminohappojen monipuolinen saanti. Samalla tavoin voidaan vertailla muitakin ravintoaineita ja pohtia niiden laatua.
Tehtävä on muokattua Kestävä kehitys kemian opetuksessa -oppaan materiaaleista (s. 28). https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/Kestava-kehitys-kemian-opetuksessa-opas-1.pdf
4. Suunnitusopas supermarkettiin -visa
Katsokaa Suunnistusopas supermarkettiin -video (kesto 5 min.) ja tehkää siihen liittyvä Kahoot-visa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8
Kahoot: https://play.kahoot.it/#/k/eb071c07-08b4-435d-9c95-ed5f29ed3f51
5. Ruoka ja arvotMiettikää, mitä erilaisia arvoja ihmisillä voi yleisesti olla ja kirjoittakaa niistä lista. Apuna arvojen keksimisessä voi käyttää myös googlea. Pohtikaa sen jälkeen, mitä erilaisia arvoja liittyy oman koulunne tai perheenne ruokavalintoihin. Vastaavatko valinnat todellisia arvojanne?
6. Tee koulustasi reilu
Koulut voivat muuttaa maailmaa. Reilun kaupan koulussa tarjotaan reiluja tuotteita oppilaille ja henkilökunnalla, ja nostetaan opetuksessa esille eettisen kuluttamisen kysymyksiä. Lähde mukaan reiluttamaan kouluasi! Toimintaohjeita löydät Reilun kaupan sivuilta: https://reilukauppa.fi/osallistu/tee-koulustasi-reilu/
7. Totta vai tarua eläinten hyvinvoinnista -visa
Näkeekö eläimen hyvinvoinnin päällepäin? Voiko sen maistaa tai haistaa? Pohdi, mitä mieltä olet aiheeseen liittyvistä, valikoiduista väittämistä. Tsekkaa sen jälkeen, miten eläinten hyvinvoinnin tutkija niihin vastaisi. Nettivisan on toteuttanut Eläinten hyvinvoinkeskus: https://www.elaintieto.fi/totta-vai-tarua/
8. Vaikuta kouluruokaan -projektiProjektin tarkoituksena on lisätä kasvisruuan määrää ja saatavuutta kouluruokailussa. Tarkka tavoite kannattaa määritellä koulun tämän hetkisen tilanteen mukaan askelta kunnianhimoisemmaksi. Tavoitteeseen pyritään selvittämällä minkälaista kasvisruokaa oppilaat haluaisivat koulussa syödä ja vakuuttamalla päättävät henkilöt asiasta avoimen keskustelun avulla. Jos tämä ei riitä, ryhdytään tekemään poliittista vaikuttamista. Valmiit askelmerkit ja materiaalit projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
9. Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/il/global-luonnos
10. Perusta koulupuutarha
Koulujen pienimuotoisenkin puutarhatoiminnan avulla voidaan konkretisoida vaativiakin kestävään ruuantuotantoon liittyviä prosesseja ja tehdä niitä ymmärrettäväksi. Viherlannosta kylväessä, kompostia kääntäessä, typpinystyröitä tarkastellessa ja valmistaessa itse kasvatettua satoa ateriaksi mm. luonnon monimuotoisuuden hyödyt, pölyttäjähyönteisten tarpeellisuus, biologisen typensidonnan mekanismit ja hajottajaeliöiden merkitys luonnon kiertokulussa nousevat keskusteluun luontevasti. Vaikka puutarha on erinomaisen hyvä ja toimiva oppimisympäristö, vaatii se oman panostuksensa. Ekstrapanostus voi kuitenkin olla sen arvoista! Erilaisia koulupuutarhamalleja ja konkreettisia ohjeita puutarhan perustamiseen löydät http://puutarhakasvatus.fi/ -sivustolta. Vinkkejä ympäristökysymysten opiskeluun puutarhassa löydät https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/ -sivustolta.
11. Kirjoita mielipidekirjoitus
Miten kuluttaja voi vaikuttaa esimerkiksi nautojen hyvinvointiin? Laatikaa aiheesta mielipidekirjoitus. Taustamateriaalina voi käyttää SEY:n Naudan elämä -materiaalia: https://www.sey.fi/images/pdf/sey_ev14_ylak_netti.pdf
12. Minä ja me ruokakansalaisina
Tutustutaan ruokakansalaisuuden käsitteeseen käytännön esimerkkien kautta. Jokaiselle oppilaalle jaetaan lappu, jossa on 8 väittämää itsestä ruokakansalaisena. Väittämät leikataan erillisiksi lapuiksi. Kaikki väittämät eivät päde kaikkiin, mutta se ei haittaa. Oppilaat kulkevat ympäri luokkaa ja vaihtavat lappuja siten, että ne täsmäisivät itseen. Tavoitteena on, että harjoituksen lopussa jokaisella on ainakin 5 itseen täsmäävää väittämää. Lopuksi jokainen voi lukea väittämät ääneen tai liimata vihkoon otsikolla Minä ruokakansalaisena. Listaa voidaan lopuksi myös täydentää itse keksityillä väittämillä.
Opettaja voi tulostaa väittämälaput täältä. Tiedostossa on väittämät 12 henkilöä varten, setti voidaan siis tarvittaessa tulostaa kahteen kertaan.
