
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan katsomusaineiden yhteisessä tekstissä aihetta on käsitelty erityisesti ihmisoikeuksien, eläinten oikeuksien, uskontojen ja hyvän elämän näkökulmista. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja sekä ruokaan liittyviä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Löydät sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun.
Tekstiä on melko paljon. Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Jossain vaiheessa suosittelemme selailemaan läpi koko materiaalin ja mahdollisesti myös muiden oppiaineiden sivuja. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Ruoka kestävän kehityksen tavoitteissa

Kestävästä kehityksestä on puhuttu maailmassa jo kauan. Nk. Brundtlandin ympäristön ja kehityksen maailmankomission määritelmän mukaisesti kestävällä kehityksellä tarkoitetaan seuraavaa: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”
Tällä hetkellä kestävää kehitystä tarkastellaan yleensä maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n kautta. YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät sen ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Tavoitteet haluttaisiin saavuttaa maailmassa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen tavoite on pilkottu pienempiin alatavoitteisiin.
Ruoka on ihmisoikeuskysymys

Kuten edellä esitetystä ruokaan liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden listasta huomataan, on ruoka keskeisellä tavalla ihmisoikeuskysymys. Riittävä ravitsevan ruuan saanti on välttämätöntä jokaiselle meistä. Ihmisoikeuskysymykset liittyvät kiinteästi myös ruuan tuottajiin.
Voidaan ajatella että jokainen ruokaan liittyvä tekomme, esimerkiksi arjen lounasvalinta, on muiden ihmisten arvottamiseen liittyvä moraalinen kannanotto. Onko ihmisoikeudet huomioitu ruokajärjestelmän jokaisessa vaiheessa: pelloilla, tehtaissa, kaupoissa ja ravintoloissa? Onko esimerkiksi tuotantoon käytetty vesi pois paikallisen väestön vedensaannista? Onko alkuperäiskansojen ja paikallisen väestön oikeuksia kunnioitettu tuotantomaassa ja ruokajärjestelmässä? Kuinka todennäköistä on, että tuotantojärjestelmässä on käytetty orjatyövoimaa tai riistotyövoimaa? Kuka on hyötynyt kuluttamamme ruuan arvosta? Millaista yhteiskuntaa kulutuksemme tukee?
Eläintuotannon etiikkaa

Mahatma Gandhin mukaan kansakunnan suuruuden ja moraalisen kehittyneisyyden määrittää se, kuinka se kohtelee eläimiään. Käsityksemme eläinten hyvinvoinnista ja eettisestä arvosta onkin aina sidottu aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden syömiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä voidaan lähestyä ainakin kahdesta suunnasta. Voidaan kysyä onko eläinten tappaminen syömistä varten ylipäätään oikeutettua ja toisaalta millaiset ovat tuotantoeläinten riittävän hyvät elinolot. Arvopohdinta antaa käytännön toiminnalle merkityksen: miten hyvin eläinten tulisi voida, jotta tuotanto olisi eettistä? Voidaan ajatella, että jokainen eläimiä jotenkin koskettava tekomme, esimerkiksi arkinen lounasvalinta, on aina eläinten arvoon liittyvä moraalinen kannanotto, ajattelimme asiaa tietoisesti tai emme.
Arvopohdintaan liittyy myös se, mitä eläimiä koemme voivamme syödä ja mitä emme. Tämä on pitkälti kulttuurisesti määrittynyt kysymys. Suomessa syödään lehmiä, sikoja, kanoja, kaloja ja toisinaan hevosia. Muiden eläinten syömistä oudoksumme. Saatamme pitää moraalisesti jopa erittäin arveluttavana sitä, että Kiinassa syödään koiria ja Perussa marsuja. Biologisia tai muita tieteeseen pohjautuvia syitä oudoksunnalle ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi sika on yhtä älykäs eläin kuin koira.
Ruoka osana elämänkatsomusta ja uskontoja

Ruoka liittyy uskontoihin ja uskonnollisiin rituaaleihin monin tavoin. Ruokateeman kautta voidaan lähestyä erilaisia uskonnon ilmenemismuotoja, opillisia ja eettisiä käsityksiä, uskonnonharjoitusta tai uskonnon tutkimuksen teemoja. Myös tässä tekstissä muualla käsitellyt ruokaan ja oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvät teemat, sekä eläinten oikeudet ja niihin liittyvät uskonnolliset velvollisuudet koskettavat aihetta.
Uskonto voi vaikuttaa ruokavalintoihimme uskonnollisesti perusteltujen ruokien ja juomien syöntikieltojen tai kokonaisten uskonnollisesti motivoitujen erityisruokavalioiden kautta. Lisäksi ruualla on roolinsa uskonnollisissa kulteissa, kuten eri uskontojen uhrikäytännöissä tai ehtoollisella.
Hyvä ruoka kuuluu hyvään elämään

Useimmat meistä tavoittelevat hyvää elämää. Hyvään elämään liittyvät se kuinka asumme, millä liikumme ja kuinka kulutamme tavaroita ja palveluita. Lisäksi siihen liittyy se, mitä syömme. Hyvällä ruualla tarkoitamme usein laadukasta, terveellistä ja maukasta ruokaa. Hyvän ruuan keskiöön on yhä selvemmin nousemassa myös vastuullisuus: se miten ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia sillä on ympäröivään maailmaan.
Vastuullisuuden perimmäisenä tarkoituksena on ihmislajin tulevaisuuden turvaaminen ja arvokkaan elämän mahdollisuuksien puolustaminen. Vastuullista toimintaa voidaan lähestyä hyvin monenlaisista näkökulmista. Seuraavassa tehdään lyhyt katsaus yleisiin vastuullisuuden kysymyksiin kolmen dosentti Arto O. Salosen käyttämän, toisiinsa tiivisti liittyvän käsitteen kautta: huolenpidon piirin laajentamisen, vastuullisen maailmasuhteen rakentamisen ja tyytyväisen äärellä pysähtymisen kautta. Sen jälkeen vastuullisen ruuan ja hyvän elämän liittoa tarkastellaan hieman konkreettisemmin identiteettimme, vastuulliseen toimintaan kasvamisen ja käytännön kulutusvalintojen kautta.
Vinkkilista katsomusaineiden opettajalle

Ruoka-aiheet eivät ehkä kuulu katsomusaineiden opettajan keskeisimpään opetettavaan asiasisältöön, mutta ne tarjoavat kiinnostavan lähestymistavan käsitellä etiikkaan, arvopohdintoihin ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä konkreettisesti, jokaisen ihmisen arkipäiväisten valintojen kautta. Seuraavaan muistilistaan on koottu vinkkejä sinulle, joka aiot käsitellä opetuksessasi vastuullisen ruokaan, ruuantuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.
- Faktat kuntoon. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa, jota opettajan on hyvä kerryttää taustatiedoksi itselleen ja oppilaille. Tälle sivulle on koottu katsomusaineiden opetuksen näkökulmasta keskeisimpiä aiheita, mutta tarvittaessa kannattaa käyttää hyväkseen myös sivun linkkejä ja muita Open ruokaoppaan sivuja alkaen ruokamyyttien listasta.
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja monien eri oppiaineiden yhteisopetukseen. Vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle ja miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä.
- Opetelkaa mainoskriittisyyttä. Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!

Tehtäviä
1. Millaisia vaikutuksia ruuantuotannolla on meitä ympäröivään maailmaan?Tutustukaa suklaasta, maissista ja lihasta kertoviin infografiikoihin (esim. 1 infografiikka/pienryhmä) ja pohtikaa niiden avulla millaisia vaikutuksia ruuan tuotannolla ja kulutuksella on meitä ympäröivään maailmaan. Kootkaa mahdollisimman pitkä lista asioita. Tulosta infografiikat tästä.
2. Totta vai tarua eläinten hyvinvoinnista -visa
Näkeekö eläimen hyvinvoinnin päällepäin? Voiko sen maistaa tai haistaa? Pohdi, mitä mieltä olet aiheeseen liittyvistä, valikoiduista väittämistä. Tsekkaa sen jälkeen, miten eläinten hyvinvoinnin tutkija niihin vastaisi. Nettivisan on toteuttanut Eläinten hyvinvoinkeskus: https://www.elaintieto.fi/totta-vai-tarua/
3. Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä (kohta 6): https://openruokaopas.fi/ruoka-mediassa-opekoulutuksen-antia/
(Ohjeen kevyempään vastamainostehtävään löydät tehtävästä 17).
4. Ruoka ja kehitysyhteistyö
Kehitysyhteistyötä tekevät kirkkoon liittyvät järjestöt tai säätiöt tekevät myös ruokaan liittyvää kehitysyhteistyötä. Tutustu esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun tai Suomen lähetysseuran kehitysyhteistyöhön ja selvitä millaisia ruokaan liittyviä hankkeita niillä on käynnissä.
5. Suunnitusopas supermarkettiin -visa
Katsokaa Suunnistusopas supermarkettiin -video (kesto 5 min.) ja tehkää siihen liittyvä Kahoot-visa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8
Kahoot: https://create.kahoot.it/share/eb071c07-08b4-435d-9c95-ed5f29ed3f51
6. Ruoka ja arvot
Miettikää, mitä erilaisia arvoja ihmisillä voi yleisesti olla ja kirjoittakaa niistä lista. Apuna arvojen keksimisessä voi käyttää myös googlea. Pohtikaa sen jälkeen, mitä erilaisia arvoja liittyy oman koulunne tai perheenne ruokavalintoihin. Vastaavatko valinnat todellisia arvojanne?
7. Tee koulustasi reilu
Koulut voivat muuttaa maailmaa. Reilun kaupan koulussa tarjotaan reiluja tuotteita oppilaille ja henkilökunnalla, ja nostetaan opetuksessa esille eettisen kuluttamisen kysymyksiä. Lähde mukaan reiluttamaan kouluasi! Toimintaohjeita löydät Reilun kaupan sivuilta:https://reilukauppa.fi/osallistu/tee-koulustasi-reilu/
8. Kirjoita mielipidekirjoitus
Miten kuluttaja voi vaikuttaa esimerkiksi nautojen hyvinvointiin? Laatikaa aiheesta mielipidekirjoitus. Taustamteriaalina voi käyttää SEY:n Naudan elämä -materiaalia: https://www.sey.fi/images/pdf/sey_ev14_ylak_netti.pdf
9. Arvojana eläinsuhteesta
Leikkijät menevät seisomaan pitkälle viivalle, jonka päissä on laput “kyllä” ja “ei”. Puolueeton ohjaaja tai yksi leikkijöistä esittää eläimiin liittyviä väittämiä (valkokankaalle on mahdollisesti myös heijastettu jokin ajatuksia herättävä eläinkuvakollaasi). Leikkijät asettuvat arvojanalle kohtaan, joka kuvaa heidän mielipidettään. Ohjaaja tai yksi leikkijöistä haastattelee satunnaisesti valittuja leikkijöitä perusteluista, miksi he seisovat arvojanalla valitsemallaan kohdalla. Väittämät voivat olla esimerkiksi:
- Eläintä saa pitää häkissä.
- Eläimillä on tunteet.
- Ihminen saa kohdella eläintä miten haluaa.
- Eläin haluaa olla vapaa.
- Eläin puhuu meille ilman sanoja.
- Ihminen on eläin.
- Eläimellä on samanlaisia tunteita kuin ihmiselläkin.
- Ihmiset kohtelevat eläimiä aina hyvin.
Voitte keksiä aiheeseen sopivia väittämiä myös itse.
Harjoitus on poimittu SEY:n ja Animalia yhteisestä Erityisiä eläimiä – leikkejä ja tehtäviä eläinsuhteen pohtimiseen -materiaalista: https://www.sey.fi/images/Julkaisut/erityisia_elaimia_leikkiopas.pdf
10. Porinaryhmät hyvästä ja vastuullisesta ruuasta
Oppilaat nousevat ylös pulpetista ja kuljeskelevat luokassa vapaasti. Kun ohjaaja sanoo hep, he muodostavat kolmen hengen ryhmän. Kun ryhmä on muodostettu, ohjaaja sanoo aiheen, josta keskustellaan hetki (esim. 3 min./kysymys). Ohjaajan kehotuksesta oppilaat lähtevät taas kulkemaan luokassa, kunnes ohjaaja sanoo uudestaan hep, muodostetaan uusi ryhmä ja saadaan uusi keskustelunaihe. Sopivia kysymyksiä: 1) Mitä kaikkea ihminen tarvitsee voidakseen hyvin? 2) Millainen ruoka on hyvää? 3) Millä perusteella ruoka valitaan perheeni pöytään? 4) Mitkä asiat minua mietityttävät ruuassa? 5) Mistä asioista koostuu vastuullinen ruoka?
11. Kuiskausten kuja vastuullisesta ruuasta
Tarvikkeet: Oppilaiden lukumäärän mukainen määrä lappuja ja kynät, pitkänomainen tila esim. käytävä
Kuja toimii siten, että yksi kerrallaan sen rivien päistä lähtee joku kulkemaan kujan läpi. Kulkijan osuessa kohdalle kukin osallistuja kuiskaa tämän korvaan oman lauseensa. Kujan läpi kuljettua mennään oman rivin jatkoksi seisomaan. Kuja pyörii kunnes kaikki ovat kulkeneet sen läpi. Purettaessa keskustellaan siitä, miltä viesti tuntui.
Oppilaat jaetaan kahteen yhtä pitkään riviin. Jokainen saa miettiä yhden ruokaan liittyvän myönteisen kehotuksen, esimerkiksi ”syö lautanen tyhjäksi”, ”kuusi kourallista kasviksia”, ”porkkana on hyvää”, “valitse vastuullista” tai ”tutki jääkaappi”. Valmiit kehotukset voi myös jakaa oppilaille lapuilla tai kuiskaamalla.
12. Moniuskontoiset ruokakutsut
Suunnitellaan menu moniuskontoisille ruokakutsuille. Millaisia ruokia kutsuilla voidaan nauttia, jotta ruoka sopii eri uskontoja ja elämänkatsomuksia edustaville ihmisille? Käydään samalla läpi eri uskontotraditioihin liittyviä ruokakäsityksiä ja -uskomuksia. Mahdollisuuksien mukaan myös valmistetaan suunnitellut ruuat ja syödään ne yhdessä.
13. Ateriainnovaatiot
Tutustukaa Häiriköt-päämajan Ateriainnovaatiot -parodiasivustoon (http://ateriainnovaatiot.fi/ ). Miettikää sivuston vastamainosten avulla sitä, miksi pidämme tiettyjen eläimien syömistä ihan tavallisena, samalla kun jopa vastustamme toisten eläinten syömistä.
14. Tutustutaan eläinsuojelutoimijoihin
Tutustukaa erilaisiin tuotantoeläinten eläinsuojelutoimintaa tekeviin tahoihin niiden nettisivujen kautta. Etsikää sivuilta kunkin toimijan toiminnan pääasiallinen tarkoitus, sekä tapoja, joilla taho toteuttaa tavoitettaa (eli mitä taho käytännössä tekee). Laatikaa löytämienne tietojen pohjalta mainosjuliste valitsemallanne toteutustekniikalla. Sopivia tahoja ovat esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus, Eläinsuojelukeskus Tuulispää, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ry, Animalia ja Oikeutta eläimille.
Vinkki! Valmiista mainoksista kannattaa vinkata niitä edustaville tahoille. Tahot voivat olla kiinnostuneita julkaisemaan mainoksen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa!
15. Minä ja me ruokakansalaisina
Tutustutaan ruokakansalaisuuden käsitteeseen käytännön esimerkkien kautta. Jokaiselle oppilaalle jaetaan lappu, jossa on 8 väittämää itsestä ruokakansalaisena. Väittämät leikataan erillisiksi lapuiksi. Kaikki väittämät eivät päde kaikkiin, mutta se ei haittaa. Oppilaat kulkevat ympäri luokkaa ja vaihtavat lappuja siten, että ne täsmäisivät itseen. Tavoitteena on, että harjoituksen lopussa jokaisella on ainakin 5 itseen täsmäävää väittämää. Lopuksi jokainen voi lukea väittämät ääneen tai liimata vihkoon otsikolla Minä ruokakansalaisena. Listaa voidaan lopuksi myös täydentää itse keksityillä väittämillä.
Opettaja voi tulostaa väittämälaput täältä. Tiedostossa on väittämät 12 henkilöä varten, setti voidaan siis tarvittaessa tulostaa kahteen kertaan.
16. Kuvakortteja ruuasta
Kuvakortteja voidaan käyttää opetuksessa monenlaisiin tarkoituksiin. Ruoka-aiheiset kuvakortit sopivat hyvin esimerkiksi ruoka-aiheeseen orientoitumiseen. Jokainen sai valita ruoka-aiheisista valokuvakorteista sen, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä fiilistä, tulevaan opintojaksoon liittyviä odotuksia tai omaa suhdetta ruokaan tai ruuantuotantoon. Jokainen esittelee oman valintansa suullisesti pienryhmälle, koko ryhmälle tai kirjallisessa muodossa. Voit tulostaa kuvakortit täältä.
17. Vastamainontaa!
Vastamainos on visuaalisen kulttuurin ilmaisumuoto, jolla kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmakohtia mainosten kielellä.
Yritykset ja poliittiset puolueet kommunikoivat kuluttajakansalaisille usein mainosten välityksellä. Tavallisesti mainonta on yksisuuntaista viestintää, eikä vastaanottajan tehtäväksi jää muuta kuin osto- tai äänestämispäätöksen tekeminen. Vastamainoksen voisi mieltää heittäytymiseksi dialogiin, jossa vastataan mainostajan viestiin mainonnan omaa kieltä käyttäen. Siinä, missä mainoksen tavoitteena on johdattaa yleisön ajatukset yhteen lopputulemaan, pyrkii vastamainos päinvastoin avaamaan uusia näköaloja. Vaikka vastamainos on muodoltaan mainoksen näköinen, sen tavoite on perustavalla tavalla erilainen: vastamainos ei myy mitään vaan pyrkii ainoastaan herättämään ajatuksia.
Vastamainoksia on nähty niin taidemuseoissa kuin kansalaisjärjestöjen kampanjoissakin. Niitä tehdään kouluissa osana medialukutaidon opiskelua ja kuka tahansa voi tehdä vaikkapa netistä löytyvillä työkaluilla omia mainosparodioita sosiaalisessa mediassa meemeinä levitettäväksi.
Voit tulostaa tehtävässä tarvittavan vastamainosgallerian täältä.
TEHTÄVÄ: Tutustukaa oheiseen vastamainosgalleriaan, eli erilaisiin ruoka-aiheisiin vastamainoksiin. Katselkaa vastamainoksia ensin kaikessa rauhassa. Valitkaa sitten yhteiseen tarkasteluun esim. 3 vastamainosta ja pohtikaa niitä niiden avulla seuraavia kysymyksiä:- Mitä tuotetta tai brändiä vastamainoksessa on muunneltu?
– Mitä valittu vastamainos pyrkii meille viestimään (suoraan tai ns. rivien välistä)?
– Minkälaisia keinoja valitussa vastamainoksessa käytetään viestin välittämiseen?
– Miten valittu vastamainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
– Pidätkö valitusta vastamainoksesta? Miksi, miksi et?
Lopuksi voitte keskustellen valita mielestänne parhaan vastamainoksen.
18. Kuluttajavalintoja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta
Jokaiselle ryhmälle jaetaan yksi proteiini. TEHTÄVÄ: Ostat jauhelihaa/kanamunia/maitoa. Tutki Eläin ruokana -kuluttajan opasta ja valitse sieltä yksi laatu, jonka olet valmis ostamaan. Perustele valintasi eläinten hyvinvointisyillä. Voit käyttää perusteluna lisäksi muitakin syitä, kuten ilmasto, biodiversiteetti, etiikka, uskonto yms. Löydät oppaan täältä: https://elainruokana.elaintieto.fi/
19. Arvojanoja ruokakysymyksistä
Arvojanat ovat ympäristö ja globaalikasvatuksen perusharjoitus, jossa osallistujat kertovat mielipiteitään kehollisesti. Alussa sovitaan, että koulutustilan yhdessä päässä oleminen tarkoittaa “olen aivan samaa mieltä” ja toisessa päässä että on “aivan eri mieltä”. Harjoituksen voi toteuttaa myös nostamalla kädet ylös (kyllä) tai laskemalla ne alas lattiaan (ei). Harjoituksessa kouluttaja/opettaja lukee väittämiä ja osallistujat asettuvat koulutustilaan oman mielipiteensä mukaiseen kohtaan “janalle”.
Harjoitus puretaan siten, että kouluttaja kysyy kunkin väittämän jälkeen muutamalta eri paikoissa janaa seisovalta osallistujalta perusteluja sille, miksi hän on kyseissä kohdassa janalla.
Tässä liuta ruoka-aiheiseen arvojanaharjoitukseen sopivia väittämiä, joista voit valita tarkasteluun esim. 4 kpl:
– Ruoka / ruokavalioni on minulle tärkeä asia
– Mainokset saavat minut haluamaan ostaa ruokaa ja juomaa
– Löydän kaupasta usein niitä tuotteita, joita toivon
– Ostaminen lisää onnellisuutta
– Tiedän, missä päin maailmaa tänään syömäni aamiainen on valmistettu
– Olen nähnyt filmin tai uutisjutun jonkun ruokatuotteen tekemisestä
– Meidän kotona syntyy paljon ruokajätettä
– Jokaisella on oikeus syödä mitä huvittaa
– Ruuan pitäisi olla mahdollisimman halpaa
– Ympäristöystävällisiä ruokavalintoja on helppo tehdä
– Koulussa pitäisi olla vain yksi liharuokapäivä viikossa
– Voin itse täysin vaikuttaa siihen, mitä syön
– Olen valmis vähentämään lihan kulutustani
– Ruuan pitää olla jokaisella aterialla eettisesti ja ravitsemuksellisesti erinomaista
19. Mitä kannattaa syödä?
Jokainen pienryhmä saa selvitettäväkseen yhden eläinproteiinin lähteen: possu, nauta, broileri, kananmuna
Tehtävässä käytetään taustamateriaalina seuraavia:
– WWF:n lihaopas: https://wwf.fi/lihaopas/ ja
– EHK:n Eläin ruokana –opas: https://elainruokana.elaintieto.fi/
TEHTÄVÄ: Selvittäkää oppaiden avulla yksi mahdollisimman hyvä tuoteryhmänne tuotantotapa ja yksi mahdollisimman huono. Huomioikaa valinnoissanne sekä ympäristö että eläinten hyvinvointi. Perustelkaa valintanne.