Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tekstissä aihetta on käsitelty lähinnä ruokaan liittyvän medialukutaidon kehittämisen ja vaikuttamistaitojen opettelun näkökulmasta, sekä pohtien, miten vastuullisen ruuan teemasta puhutaan kirjallisuudessa. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja, eläinten oikeuksia, ihmisoikeuksia sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Löydät sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun.
Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Sisällys:
Ruoka mediassa
Ruoka-aiheet ovat esillä mediassa jatkuvasti niin uutisten ja muiden artikkeleiden muodossa, mielipideosastoilla kuin mainoksissakin. Aihe herättää ihmisissä paljon tunteita, ja monesti henkilökohtaiset mielipiteet, tunteet ja tutkittu tieto sotkeutuvat aiheeseen liittyvissä keskusteluissa suloiseksi sekametelisopaksi. Tässä tekstin osiossa käymme läpi syitä tälle ja hahmotamme sitä, mihin asioihin ruokakeskustelun seuraamisessa kannattaa kiinnittää huomiota.
Ihmisen kyky hahmottaa mittakaavoja on rajallinen. Suurten lukujen hahmottamisen harhat ovat tuttuja monille meistä. Miljoonat ja miljardit sekoittuvat helposti, mutta meille ei ole luontevaa ajatella myöskään ongelmia siinä mittakaavassa, jossa niitä nykyään esiintyy (vaikka ongelmat ovatkin jo useimpien tiedossa). Aivojemme rakenteen vuoksi huomiokykymme terästyy, kun kohteena on yksilö tai pienempi joukko ihmisiä tai muita eliöitä, ja yksinkertaisempi väite tuntuu meistä helposti todenmukaisemmalta kuin monimutkainen. Mitä vähemmän aivojen täytyy prosessoida väitettä, sitä oikeammalta se vaikuttaa.
Tiedonjakelukanavien muuttuminen voi tehdä hahmottamisesta entistä vaikeampaa. Sanomalehdessä on pääuutisia ja pikku-uutisia, mutta kännykän näytöltä ja varsinkin pelkkää otsikkoa vilkuillessa ei useinkaan käy ilmi, kuinka merkittävänä asiana mediatalo aihetta pitää. Tietotulvassa ilmastonmuutos, kotoaan karannut koira, maatalouden kannattavuusongelmat ja tarjouksessa oleva muropaketti sekoittuvat.
Myös tutkimustulosten luotettavuuden arviointi voi tuntua hankalalta. Yksittäisen tutkimuksen tuloksella tulisi olla toisenlainen painoarvo kuin tuloksella, jossa on tehty tieteellinen synteesi useiden aiempien tutkimusten tuloksista, mutta kuinka usein osaamme arvioida uutisia tutkimustuloksista tällä perusteella?
Mainosmaailma on tässä vielä oma lukunsa. Toimittajien tulee seurata työssään journalistin ohjeita, joiden mukaan journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Mainostaja sen sijaan ostaa itselleen mainostilaa ja voi välittää haluamaansa tietoa ja mielikuvia. Myös mainontaan on olemassa eettiset ohjeet, joita valvoo mainonnan eettinen neuvosto. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, onko mainos tai muu menettely markkinoinnissa hyvän tavan vastaista ottaen huomioon Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännöt. Mainoksen pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin tuoda näkyvyyttä tuotteelle tai palvelulle ja hankkia lisää asiakkaita. Mainoksia tarkasteltaessa onkin tärkeää pitää mielessä, että mainoksissa välitetään valittuja totuuksia mainostilan ostajan kannalta edullisella tavalla.
Yleisen mediakriittisyyden noudattaminen on siis paikallaan myös ruokakeskustelujen seuraamisessa. Vastaako median julkaisema juttu tutkimuksen valtavirtaa? Ketä on valittu haastateltaviksi? Ovatko esiin nostetut näkemykset yksittäisten ihmisten mielipiteitä ja mikä on niiden merkitys laajemmin? Sisältääkö juttu asiavirheitä tai asenteellisuutta? Mitä uutta voit oppia jutun lukemalla, kuuntelemalla tai katsomalla?
Ruokakeskusteluun osallistuu toimijoita monenlaisista taustoista ja erilaisilla motiiveilla. Keskustelun seuraaminen voi helpottua, kun ymmärtää hiukan erilaisia tulokulmia keskusteluun.
- ympäristön kestävyys
- tuotannon omavaraisuus
- maaseudun pitäminen asuttuna ja elävänä
- viljelijöiden hyvinvointi, tietojen ja taitojen ylläpito
- tuotannon taloudellinen kestävyys
- hyvinvointiin liittyvät kysymykset
- ruuan terveellisyys kestävyyden pohjana
- sosiaalinen kestävyys globaalissa ruokajärjestelmässä (mm. työntekijöiden oikeudet)
Monesti ruokakeskustelun eri osapuolet eivät kuule toisiaan ja meiltä puuttuu yhteinen ymmärrys siitä, millaista ruokajärjestelmää haluamme ja miten se toteutetaan. Kestävästä ruuasta ja ruuantuotannosta keskusteltaessa jo erilaiset näkökulmat kestävyyteen vaihtelevat paljonkin. Kestävä kehitys on terminä haastava, sillä se sisältää monenlaisia, toisinaan keskenään ristiriitaisiakin puolia (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys). Sama pätee kestävään ruokaan. Eri tahot painottavat keskustelussa erilaisia kestävyyden puolia. Jos keskustelijoille keskeisimmät kestävyyden aspektit eivät ole avoimesti esillä, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa keskustelijat syyttävät toisiaan kokonaisuuden ymmärtämättömyydestä, eikä keskustelu etene.
Suomalaisessa kestävään ruokaan ja ruuantuotantoon liittyvässä keskustelussa on mukana mm. seuraavanlaisia näkökulmia:
Erilaisten näkökulmien ja termien määritelmien lisäksi keskustelussa sekoitetaan usein realistinen nykytilanne ja ideaalitilanne tai tulevaisuuden mahdollisuudet. Teoriatasolla on helppo ymmärtää, että se että järjestelmän on mahdollista olla kestävä, ei vielä tarkoita sitä että se olisi kestävä jo nyt. Näin kuitenkin ruokakeskustelussa usein esitetään. Samalla on syytä muistaa, että ruokajärjestelmä kaipaa perinpohjaista muutosta kaikkialla maailmassa. Vaikka tilanne olisi tällä hetkellä parempi jossain kuin jossain toisaalla, on isoja muutoksia ja parannuksia edelleen tehtävä kaikkialla.
Kuten yhteiskunnallisessa keskustelussa yleensäkin, voi eri toimijoilla olla erilaisia motiiveita osallistua ruokakeskusteluun. Yritykset haluavat säilyttää tai kasvattaa toimintansa taloudellista tuottoa, ympäristöjärjestöt haluavat puolustaa ympäristön hyvinvointia, tutkijat haluavat tuoda keskusteluun tutkittua tietoa, etujärjestöt ajavat maataloustoimijoiden hyvinvoinnin ja taloudellisen toimeentulon asiaa. Eri toimijoilla on lisäksi erilaiset mahdollisuudet välittää viestiään. Tähän liittyvät kysymykset siitä, kenellä on paljon rahaa mainostaa omaa viestiään, kuka kutsutaan usein median haastateltavaksi (ja miksi) ja millaiset ovat esimerkiksi organisaation omat viestintäkanavat?
Ruokakeskustelun sanasto on helposti hyvin erikoistunutta ja toisaalta ruokajärjestelmien ja viljelykiertojen kaltainen perussanastokin on useimmille vierasta ja vaatii termien avaamista, ennen kuin keskusteluun voi lähteä kunnolla mukaan ja sitä laajempaa sanavastoa tarvitaan, mitä syvemmälle mennään esimerkiksi maatalouspolitiikkaan tai viljelykäytäntöihin. Keskustelun seuraajan vastuulle jää muistaa mistä asemasta kukin keskustelija osallistuu keskusteluun ja lisäksi selvittää millaisia lähteitä he käyttävät väitteidensä tukena. Perustuvatko esimerkiksi esitetyt luvut henkilön tai organisaation omiin laskelmiin vai vertaisarvioituihin tutkimustuloksiin?
Toisaalta on hyvä muistaa, että todellisuudessa valtaosa ruokakeskustelijoistakin jakaa aina myös monia yhteisiä näkemyksiä. Julkisessa keskustelussa on vastakkainasettelujen hakemisen perinne, mikä saattaa voimistaa kuvaa siitä, että keskustelijat olisivat kaikesta eri mieltä. Myös media saattaa tarkoituksella etsiä ja kirjoittaa vastakkainasetteluista, jotta juttuihin saadaan jännitettä.
Toivomme ruokakeskustelua seuraaville hyvää medialukutaitoa ja keskusteluun osallistuville roppakaupalla selkeäsanaisuutta, avoimuutta ja rehellisyyttä!
Politiikasta.fi -blogi (kirjoittaja Ville Lähde) tarjoaa yhden kiinnostavan ruokaan ja mediaan liittyvän analyysin. Siinä käsitellään poliitikkojen ja median reaktioita liittyen syksyllä 2019 julkaistuun IPCC:n maankäyttöraporttiin. https://politiikasta.fi/ipccn-maankayttoraportin-viesti-ja-suomalainen-vastaanotto/
Esimerkki erilaisista näkökulmista ruokakeskustelussa: Neljä näkökulmaa lihansyöntiin. Natura-lehti (3/2017). http://www.naturalehti.fi/2017/09/07/nelja-nakokulmaa-lihansyontiin/
Vastuullinen ruoka kirjallisuudessa
Ruoka-aihetta käsitellään kirjallisuudessa lukemattomista näkökulmista ja pohdintaa voi jatkaa opetuksessa. Mistä silloin puhutaan kun puhutaan ruuasta ja syömisestä?
Millaisia ruokakuvauksia kirjallisuudesta löytyy, ja mitä ne kertovat omasta ajastaan? Millaisia ruokia on syöty, ja miten niitä on kuvattu? Miten ruokailutilannetta kuvataan, miten ruoka tarjoillaan, millaisia arvoasetelmia tilanteesta välittyy? Kuka syö, kuka tarjoilee ja kenelle? Millaisia ruokakuvauksia kirjallisuudesta löytyy: arkisia, makaabereita, ylistäviä, ilahduttavia, kummallisia? Miten ruokaa käsitellään eri tyylilajien kirjoissa, vaikkapa dekkareissa?
Nykyajan ruokakaupassa on myynnissä jopa tuhansia ruokatuotteita, ja vain pienessä osassa niistä on otettu huomioon vastuullisuus kaikkineen ja laajasti: minimoitu tuotteen ympäristövaikutukset, maksimoitu tuotantoeläinten oikeudet sekä huomioitu monipuolisesti vaikutukset ruokaa tuottaneiden ja valmistaneiden ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Sama pätee ehkä myös kirjallisuuteen: ruokaa kyllä käsitellään usein, mutta vastuullisuuteen liittyvät kysymykset jäävät huomiotta.
Koska Open ruokaopaassa keskiössä on vastuullinen ruoka, kannustamme vahvasti tuomaan vastuullisuusnäkökulman mukaan jokaiseen ruokaa koskevaan keskusteluun. Millä tavoin ruuasta puhutaan? Käsitelläänkö ruuan vastuullisuutta millään tavalla? Mitä vastuullisuuden näkökulmia on tuotu esiin ja mitä ei? Millä aiheeseen tilanteeseen sopivalla tavalla vastuullisuuskysymykset olisi voitu tuoda esiin?
Seuraavaan olemme koonneet listan joistakin sellaisista teoksista, joissa vastuullisen ruuan teemat ovat jollakin tavoin keskeisesti esillä. Teokset on listattu kategorioittain, mutta kategorioiden sisällä ne ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä. Lista ei ole kattava, mutta sen avulla pääsee alkuun.
Ruoka kirjallisuudessa ja elokuvissa
Tietokirjoja
- Syötäväksi kasvatetut. Elina Lappalainen (2012)
- Ruokamysteerit – Viisaiden valintojen jäljillä. Leena Putkonen ja Mari Koistinen (2016)
- Vähemmän lihaa – Kohti kestävää ruokakulttuuria. Hanna Mattila (toim.) (2016)
- Kausiruokaa – Herkuttelijoille ja ilmaston ystäville. Tuuli Kaskinen et al. (2011)
- Eläinten syömisestä. Jonathan Safran Foer (2011)
- RUOKAA! Kestävä maatalous ja ruoantuotanto. Mervi Seppänen et al. (2019)
- Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. Yuval Noah Harari (2011)
- Farmageddon. Halvan lihan todellinen hinta. Philip Lymbery & Isabel Oakeshott (2018)
Kaunokirjallisuutta
- Mehiläisten historia. Maja Lunde (2017)
- Lihan oppivuosi. Ruth Ozeki (1998)
- Muu maa mansikka? Marina Lewycka (1998)
- Korpisoturi. Laura Gustafsson (2016)
- Enkelten verta. Johanna Sinisalo (2011)
- He eivät olleet eläimiä. (Erityisesti novelli Emakkohäkki). Anu Silfverberg (2011)
- Luonto pakastimessa. Anu Silfverberg (2011)
- Maailmanlopun ravintola. Douglas Adams (1990) (Linnunrata-sarjan 2. osa)
- Rotukarja. Agustina Bazterrica (2019) (Huom! Tämä on aika hurja, kannattaa ehkä suositella vain joillekin oppilaille)
- Eläinten vallankumous. George Orwell (1969)
- Oryx ja Crake / Herran tarhurit / Uusi maa (trilogia). Margaret Atwood (2010-2015)
Runoutta
- Animalia. Eeva Kilpi (2016)
- Pohtinut myös nokkosten ulkonäköä, niiden hurjuutta, miten se rahoittuu jos niistä oppii laittamaan ruokaa. Kristian Blomberg, runofragmentti kokoelmassa Valokaaria (2015)
- Yksinkeltainen on kaksinkeltaista. Olli-Pekka Tennilä (2012)
Sarjakuvia
- Lihan himo. Olli Hietala (2010)
- Näkymättömät kädet. Ville Tietäväinen (2011)
Katseltavaa ja kuunneltavaa
- Säilöttyjä unelmia (2012). http://www.koulukino.fi/sailottyja-unelmia
- Cowspiracy (2014).
- Maanviljelijä-tutkijat Juuso Joona ja Tuomas Mattila pohtivat Maanviljelijän tietobaari -podcast-sarjassaan kestävän ruuantuotannon kysymyksiä monipuolisesti. Nimestään huolimatta podcastit sopivat kenen tahansa maataloudesta kiinnostuneen kuunneltavaksi! https://areena.yle.fi/1-50217136 (Esimerkiksi Mitä tarkoittaa maanviljely? -jaksossa puhutaan maanviljelyyn liittyvästä sanastosta.)
Ruokaan liittyviä vaikuttamistaitoja kannattaa harjoitella
Meillä on usein paljon mielikuvia ruuasta ja ruokajärjestelmän osista, mutta vain harvoilla on selkeä kokonaiskäsitys, ajantasaista tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten järjestelmä toimii ja millaista ruokaa se tuottaa, jalostaa ja jakelee. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin jo nyt kontakti ruokajärjestelmään vähintään kuluttajan roolissa.
Tilannetta, jossa ihminen on kiinnostunut kuluttamastaan ruuasta ja sen tuotannosta ja pyrkii omalta osaltaan myös vaikuttamaan kestävän ruokajärjestelmän puolesta, kutsutaan ruokakansalaisuudeksi. Ruokakansalaisuus on siis sitoutumista sellaisiin ruokaan liittyviin toimintatapoihin, jotka tukevat demokraattista ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ruokajärjestelmää.
Ruokakansalainen on tietoinen ruuan laadun eri ulottuvuuksista – paitsi terveellisyydestä ja turvallisuudesta, myös jokaisen ihmisen oikeudesta ruokaan, ruuan eettisyydestä, reiluudesta, ympäristövaikutuksista ja kulttuurisuudesta. Hän on sitoutunut pohtimaan ruokajärjestelmän eri ulottuvuuksia. Kuka ruuan on tuottanut ja miten se on tuotettu? Kuka jalostaa, markkinoi ja kuluttaa ruuan, millä tavalla ja millä seurauksilla? Kuka tekee ruokajärjestelmää ja ruokapolitiikkaa koskevat päätökset ja miten? Millaisia ovat ruokajärjestelmän taloudelliset ja muut riippuvuussuhteet?
Vaikka tottumus usein ohjaa kulutuskäyttäytymistämme, ei ruokakansalainen jämähdä tottumukseen kiinni, vaan hän on ruokajärjestelmämme aktiivinen jäsen. Ruokakansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihenkin, millaista ruokaa hän tarjoilee ja syö tai ei syö. Hän voi osallistua oman ruokansa tuottamiseen kaupunkiviljelyn, korttelikeittiöiden, ruokapiiritoiminnan, reko-rinkien, kumppanuusmaatalouden ja -kalastajien tai koulujen oman puutarha- tai kummitilatoiminnan kautta. Itse omaa ruokaansa tuottamalla ruokakansalainen sitoutuu ruokaan taloudellisesti ja henkisesti, mikä lisää ymmärrystä kokonaisekologiasta ja kiertotalouden periaatteista. Ruokakansalaisella on mahdollisuus osallistua myös ruokaa koskevaan päätöksentekoon. Tämä kaikki vahvistaa hänen ruokaan liittyvää itsemääräämisoikeuttaan eli ruokasuvereniteettia.
Ruokakansalaisuuden tukeminen on erinomainen lähtökohta koulujen ruokakasvatukselle. Toimiiko sinun ruokatajusi moitteetta ja oletko itse aktiivinen ruokakansalainen? Entä miten voit tukea sinua lähellä olevia ihmisiä ruokatajun kehittämisessä ja aktiiviseen ruokakansalaisuuteen kasvamisessa?
Äidinkielen ja kirjallisuuden rooli oppilaiden ruokakansalaisuuden vahvistamisessa ei ole niinkään kuluttajavalinnoista keskusteleminen, vaikka sitäkin voidaan tilaisuuden tullen toki tehdä. Äidinkielen oppitunnilla ruokakansalaisuutta vahvistetaan erityisesti medialukutaidon ja vaikuttamistaitojen harjoittelemisen kautta, opettelemalla argumentointitaitoja ja oman mielipiteen perustelemista. Ruokaan ja medialukutaitoon liittyviä asioita on esitelty jo edellä ja seuraavassa esitellään joitakin mahdollisia vaikuttamisen tapoja. Vaikuttamistaitoihin liittyviä harjoituksia löydät sivun Tehtäviä-osiosta sivun lopusta.
Hyviä videopätkiä aiheesta:
- Suunnistusopas supermarkettiin -video (kesto 5 min.): https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8
- Ilmastouutisten ruokajakso (kesto 6 min.): https://areena.yle.fi/1-50009140
Lähteet
- Passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi kansalaiseksi. Hanna Mattila. Maaseutupolitiikka.fi (2015). https://www.maaseutupolitiikka.fi/pinnalla_nyt/uutis-_ja_blogiarkisto/blogiarkisto?4776_m=2724
- Ruoka 2030. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta. Maa- ja metsätalousministeriö. https://mmm.fi/documents/1410837/1923148/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030/d576b315-41fe-4e9d-9d02-8462c5ae5895
- Ruokakansalaisuus ja teknologian kehitys muuttavat käsitystämme hyvästä ruoasta. Lähteenoja & Hämäläinen/ Demos Helsinki (2019). https://www.demoshelsinki.fi/2019/03/28/ruokakansalaisuus-ja-teknologian-kehitys-muuttavat-kasitystamme-hyvasta-ruoasta/
- Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä. K. Karttunen / Ajatuspaja e2 (2018). https://e2.fi/publication/49
Lisälukemista
- Eläintiedon “Eläin ruokana” -opas auttaa hahmottamaan lisää kananmunien, maidon ja jauhelihan tuotantoon liittyviä eläinten hyvinvointikysymyksiä. https://elainruokana.elaintieto.fi/
- WWF:n lihaopas auttaa proteiinivalinnoissa: https://wwf.fi/lihaopas/
- WWF:n Kalaopas auttaa valitsemaan kestävästi tuotettua kalaa: https://wwf.fi/kalaopas/
- Marttojen vinkkejä kestävään arkeen: https://www.martat.fi/kestava-arki/
- WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä. Yle (2019). https://yle.fi/uutiset/3-10705825
Anna palautetta valmistajalle, kauppaan ja ravintolaan
Ruokajärjestelmän eri toimijoilla on paljon vaikutusta siihen, millaista ruokaa kaupoissa ja ravintoloissa myydään. Suomalaiset ovat kuitenkin usein melko ujoja antamaan palautetta ja pyytämään muutoksia tuotteisiin ja palveluihin, vaikka kehitysehdotuksia olisi mielessä useinkin. Palautteen antaminen ei tarkoita ylimielistä kettuilua. Ystävälliseen sävyyn tehdyt kehitysehdotukset ovat paljon parempi vaikuttamistapa. Palautetta voi antaa suoraan työntekijälle, valmiiden palautelomakkeiden kautta tai lähettämällä sähköpostia vaikkapa yhtiön johtajalle. Usein yritykset arvostavat rakentavaa palautetta ja koska saavat sitä sen verran vähän, laskevat yhden palautteen antajan edustavan jopa useiden satojen ihmisten mielipidettä. Mielipiteelläsi on siis todellakin merkitystä!
Valitse ruokakauppa, ravintola tai ruuan valmistaja, jonka tuotteita tai palveluita käytät usein ja mieti jokin kehitysehdotus tai ongelmakohta. Muotoile ehdotuksesi ystävälliseksi viestiksi ja lähetä se sopivalle vastaanottajalle (google auttaa yhteystiedon löytymisessä). Toivoisitko valikoimaan lisää kasvisvaihtoehtoja tai jonkin aivan tietyn tuotteen? Haluaisitko löytää kaupasta vastuullisen lähituottajan tuotteita? Voisivatko vastuulliset tuotteet olla paremmin esillä kaupassa tai ravintolan ruokalistalla? Pistä palaute menemään ja odota, milloin alkaa tapahtua!
Ole yhteydessä päättäjiin
Poliittisilla päättäjillä on yllättävän paljon valtaa siihen mitä syömme. Paikallispolitiikassa tehdään päätöksiä mm. siitä, millaista ruokaa syödään kunnan joukkoruokailuissa: kouluissa, päiväkodeissa, vanhustenpalveluissa ja sairaaloissa. Valtakunnanpolitiikassa taas tehdään koko maata koskevia päätöksiä esimerkiksi siitä, millaista tuotantoa tuetaan. Samoin kuin yritykset, myös poliitikot arvostavat rakentavaa palautetta ja koska saavat sitä sen verran vähän, he laskevat yhden palautteen antajan edustavan jopa useiden satojen ihmisten mielipidettä. Mielipiteelläsi on siis todellakin merkitystä!
Mieti jokin ruokaan liittyvä kehitysehdotus tai ongelmakohta ja valitse kansanedustaja tai kunnanvaltuutettu, jonka toimialaan ehdotuksesi kuuluu ja jolle haluaisit asiasi esittää. Muotoile ehdotuksesi ystävälliseksi viestiksi ja lähetä se sopivalle vastaanottajalle (google auttaa yhteystiedon löytymisessä) sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa tai vaikka postikorttina.
Kirjoita mielipidekirjoitus
Sanomalehdessä julkaistava mielipidekirjoitus on yllättävän tehokas keskustelunherättäjä. Hyvä mielipidekirjoitus koostuu nasevasta otsikosta, aiheen tiiviistä esittelystä, kirjoittajan mielipiteen esittelystä sekä vakuuttavista perusteluista ja kehitysehdotuksista eli kirjoittajan näkemyksestä siitä, mitä asialle pitäisi tehdä. Mitä isommalle yleisölle kirjoitus julkaistaan, sitä suurempi vaikutus sillä voi olla. Harjoittelun voi kuitenkin hyvin aloittaa pienelläkin levikillä. Mielipidekirjoituksen voi julkaista myös esimerkiksi koulun blogissa.
Tässä yksi hyvä esimerkki kouluruokaan liittyvästä mielipidekirjoituksesta:
https://vallilalainenvirtanen.blogspot.com/2019/05/rehtorin-ja-adan-mielipidekirjoitus.html
Vaikuta kouluruokaan
WWF Suomi on laskenut, että jos jokaisessa Suomen koulussa olisi viikossa yksi kasvisruokapäivä lisää, säästyisi yli 2 000 000 eläimen henki. Tällä olisi myös merkittäviä ympäristövaikutuksia niin maan- ja vedenkäyttöön kuin ilmastopäästöihinkin. Sillä, millaista kouluruokaa sinunkin koulussasi tarjotaan, on siis isoja vaikutuksia.
Kouluruokailuun vaikuttamisella voidaan tarkoittaa joko sitä, millaista ruokaa koulussa tarjoillaan tai miten se tehdään. Selvitysten mukaan ruuan tarjoilutavoilla on isoja vaikutuksia siihen, mitä ihmiset syövät. Jos esimerkiksi linjaston alkupäässä on tarjolla kasvisruokaa, on melko todennäköistä että kasvisruuan menekki kasvaa. Eräs tärkeä teema on se, mitä tehdään päivän ylijäämäruuille. Esimerkiksi Jyväskylän kouluissa on hieno toimintatapa, jossa koulun naapuruston asukkailla on mahdollista nauttia kouluruoka-ateria edulliseen hintaan niinä päivinä, kun ruokaa on jäänyt yli.
Kouluruuan kehittämisestä vastuullisempaan suuntaan on tehty monenlaisia projekteja ja projektimalleja, joista voitte ottaa oman vaikuttamisprojektinne suunnitteluun!
Kasvisruuan lisääminen kouluruokailuissa:
- Projektimalli (Open ilmasto-opas): https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
- Kestävän kouluruuan kokeilut -esimerkki (POPRASUS): http://sustainablediets.fi/wp2/?fbclid=IwAR0PoyT92lDBsFvO40parH5wLbGL__mqH-eEF-NsYPTQrR9gOWGqaDDKkvI
- Kotimaisia kasviproteiineja kouluruokaan (Ravintolapalvelut koulutuskeskus Salpauksessa): https://www.salpaus.fi/palvelut/ravintolat-ja-kahvilat/ravintolapalvelut-salpauksessa/?fbclid=IwAR0PoyT92lDBsFvO40parH5wLbGL__mqH-eEF-NsYPTQrR9gOWGqaDDKkvI
- Kouluruuan hiilijalanjäljen puolittaminen (Kouluruoka 2030 -idea / Kokeilunpaikka): https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/961/
- Kouluruokaraati osallistuu ruokien valitsemiseen (Kouluruokaraadeissa osallistetaan oppilaita hiilineutraali Turku 2029 -tavoitteeseen / SYKE): https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kouluruokaraadeissa_osallistetaan_oppila(49978)?fbclid=IwAR2aC9Z9P2TWWfjxrMFfRFzgyzI00ndZUyknbP6624-nazWpDNSWYGVTHDM
Hävikkiruuan hyötykäyttöä:
- Hävikkilounaskäytäntö Jyväskylän seudulla https://www.jyvaskyla.fi/kylan-kattaus/ruokapalvelut/havikkilounas
- Maistuisiko kouluruoka iltapäivällä uudelleen? Joroisissa maistuu, ja kouluruoan hävikki hipoo nollaa (Yle 2019): https://yle.fi/uutiset/3-10932740
Tee vastamainos
Vastamainokset ovat mainoksilta näyttävää yhteiskunnallista viestintää, mainosparodioita. Huumorin avulla, mainosten kieltä käyttämällä vastamainoksissa voidaan kommentoida kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, eettisiä ongelmia tai ihmisoikeusloukkauksia. Samalla vastamainos on kuuluva ja näkyvä puheenvuoro yksisuuntaisen mainostulvan keskellä. Ruokaa mainostetaan paljon, ja vastamainokset ovat tehokas tapa osallistua ruoka-aiheiseen kulutuskeskusteluun, kun teokset julkaistaan somessa tai koulun tai vaikkapa paikallisen kirjaston seinillä näyttelynä.
Ohjeet ja valmiit materiaalit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan pitämiseen löydät täältä kohdasta “Opettajan opas ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan ohjaamiseen”: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/il/global-luonnos
Järjestä taidenäyttely vastuullisesta ruuasta
Taiteen avulla voidaan herättää katsojissa paljon ajatuksia, oli näyttelyssä mukana sitten valokuvia, vastamainoksia, meemejä, maalauksia, sarjakuvia, installaatiota tai muita taideteoksia tai journalistisia ulostuloja. Valitkaa toteutustapa tai -tavat ja ottakaa kantaa kestävään ruuantuotantoon ja -kulutukseen näyttelyn avulla. Näyttelyn voi järjestää esimerkiksi koulun ruokalassa tai aulassa tai paikallisessa kirjastossa tai galleriassa.
Järjestä pienemmille oppilaille oppitunti vastuullisesta ruuasta
Koulun isommat oppilaat ovat pienten oppilaiden parhaita esikuvia. Suunnitelkaa opetustuokio vastuullisen ruuan teemoista pienemmille oppilaille ja menkää pitämään se. Hyvä opetustuokio sisältää jonkin verran luennointia ja ainakin yhden ohjatun tehtävän, jonka pienet oppilaat voivat tehdä oppiakseen aiheesta lisää tekemisen kautta.
Someta ja juttele
Tutut ihmiset ja heidän mielipiteensä ja esimerkkinsä vaikuttavat omiin ajatuksiimme ja kulutusvalintoihimme kaikista eniten. Siksi myös sinun mielipiteesi ja kulutusvalintasi vaikuttavat oman tuttavapiirisi ajatusmaailmaan ja käytökseen. Tee siis omat ajatuksesi ja toimesi näkyväksi somessa! Jaa kuvia vastuullisista tuotteista, joista pidät, ja kerro, miksi pidät niistä. Jaa hyviä reseptejä. Tee meemejä ja jaa niitä. Jaa videoita ja linkkejä kiinnostavista vastuulliseen ruokaan liittyvistä aiheista ja kerro, miksi ne ovat mielestäsi tärkeitä. Samoista aiheista kannattaa keskustella kavereiden kanssa, perheessäsi ja harrastusporukassa myös kasvotusten.
Vinkkilista äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalle
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tekstissä sitä on käsitelty lähinnä medialukutaidon ja vaikuttamistaitojen näkökulmasta sekä pohtien, miten vastuullisen ruuan teemasta puhutaan kirjallisuudessa. Ruuan ympäristövaikutuksia, eläin- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.
- Opetelkaa medialukutaitoa. Ruuasta puhutaan mediassa paljon, monenlaisista näkökulmista. Ruoka-aiheisten uutisten lukeminen vaatii melkoisen hyvää medialukutaitoa. Ruokaa myös mainostetaan paljon, ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita myös mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja.
- Käsitelkää aihetta eri tekstilajien kautta. Sisällöllisesti ruoka ei liity äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen paljoakaan, mutta se tarjoaa roppakaupalla kiinnostavaa materiaalia eri näkökulmista tutkittavaksi. Millä tavoin ruuasta puhutaan uutisissa ja muissa lehtiartikkeleissa, resepteissä, tilastoissa, tietokirjoissa, mielipidekirjoituksissa, kolumneissa, videoilla, romaaneissa, novelleissa ja runoissa?
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme, ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulenpalaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Vaikuttakaa käytännössä. Ruoka-aihe tarjoaa lukuisia käytännön vaikuttamismahdollisuuksia, joita tälläkin sivulla on esitelty runsaasti. Tarttukaa tilaisuuteen ja harjoitelkaa vaikuttamistaitoja myös ruoka-aiheen parissa.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja biologian ja monien muiden oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Omiinkin käsityksiin on siksi syytä suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa tältä sivulta löytyvä ruokamyyttien lista.
Tehtäviä
Tehtäviä ruoka ja media -aiheesta
Miten ruokaa myydään?
Miettikää, millaisilla sanoilla ja mainoslauseilla ruokaa myydään eri kohderyhmille. Keksikää mainoslauseita vastuullisen ruuan markkinointiin, esim. miehille suunnatun kasvisruuan mainontaan. Miltä kuulostaisi vaikkapa Äijäsalaatti tai Korston kurkku?
Ryhdy ruokajournalistiksi
Ole oman elämäsi ruokajournalisti: kirjoita ruokajuttu valitsemaasi lehteen tai blogiin. Ota mallia aikaisemmin julkaistuista kirjoituksista. Miten käsittelet kirjoituksessasi vastuullisen ruuan teemaa?
Uutisia ruuasta
Etsikää ruoka-aiheisia uutisia ja muita artikkeleita lehdistä ja netistä mahdollisimman paljon. Alkakaa sen jälkeen jaotella niitä itse keksimiinne kategorioihin. Minkälaisista näkökulmista ruoka-aiheista kirjoitetaan? Onko joku näkökulma selvästi korostunut? Miten vastuullisen ruuan teemat näkyvät jutuissa?
Kauramaito-mediassa
Ohessa on linkit kahteen Ylen artikkeliin ja yhteen blogipostaukseen, joissa kaikissa pohditaan kauramaidon ja lehmänmaidon ilmastovaikutusta. Vertailkaa juttuja ainakin seuraavien kysymysten avulla:
a) Mikä on kunkin jutun pääviesti?
b) Mitä yhtäläisyyksiä jutuissa on?
c) Mitä eroavaisuuksia juttujen viestissä on?
d) Minkälaiseen käsitykseen aihekokonaisuudesta päädytte luettuanne kaikki kolme juttua?
e) Pohtikaa uutisjuttujen luotettavuutta näiden juttujen perusteella.
- Onko maitolitran ja kaurajuoman hiilijalanjälki sittenkin yhtä iso? (Ruokamysteerit-blogi, 8.12.2018) http://ruokamysteerit.fi/2018/12/08/onko-maitolitran-ja-kaurajuoman-hiilijalanjalki-sittenkin-yhta-iso/
- Kauravälipalan hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon (Yle 13.12.2019) https://yle.fi/uutiset/3-10541812
- Mitä kauramaidon hiilijalanjäljestä oikeasti tiedetään? Tässä 4 kuumaa kysymystä aiheesta ja asiantuntijoiden vastaukset (Yle 27.2.2019) https://yle.fi/uutiset/3-10662961
Epäonnistuneita uutisia
Etsikää esimerkkejä huonoista vastuullista ruokaa käsittelevistä uutisista ja perustelkaa, miksi tekstit eivät ole vakuuttavia. Etsikää samasta aiheesta myös vakuuttavampi teksti. Perustelkaa valintanne.
Mitä mainokset kertovat?
Mainoksilla yritetään vaikuttaa meihin monin tavoin. Etsikää ruoka-aiheisia mainoksia ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä: Pidätkö mainoksesta? Mitä mainos pyrkii meille sanomaan (suoraan tai ns. rivien välistä)? Minkälaisia keinoja mainoksessa käytetään viestin välittämiseen? Miten mainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
Tutustutaan vastamainontaan
Tutustukaa oheiseen vastamainosgalleriaan, eli erilaisiin ruoka-aiheisiin vastamainoksiin. Katselkaa vastamainoksia ensin kaikessa rauhassa. Valitkaa sitten yhteiseen tarkasteluun esim. 3 vastamainosta ja pohtikaa niitä niiden avulla seuraavia kysymyksiä:- Mitä tuotetta tai brändiä vastamainoksessa on muunneltu?
– Mitä valittu vastamainos pyrkii meille viestimään (suoraan tai ns. rivien välistä)?
– Minkälaisia keinoja valitussa vastamainoksessa käytetään viestin välittämiseen?
– Miten valittu vastamainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
– Pidätkö valitusta vastamainoksesta? Miksi, miksi et?
Lopuksi voitte keskustellen valita mielestänne parhaan vastamainoksen.
Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä (kohta 6): https://openruokaopas.fi/ruoka-mediassa-opekoulutuksen-antia/
Tehtäviä ruoka ja kirjallisuus -aiheesta
Minä ja vastuullinen ruoka -kirjoitustehtävä
Jokainen kirjoittaa oman pohtivan tekstin aiheesta “vastuullinen ruoka”. Näkökulmana voi olla esimerkiksi omat ruokavalinnat, miksi sama ruoka ei käy kaikille, voiko terveellinen ruoka olla myös herkullista, onko ruoka pelkkää polttoainetta, miksi ruokavalinta ei ole vain oma asia jne.
Kirjallisuuspiiri ruuasta
Järjestäkää ruoka-aiheinen kirjallisuuspiiri. Luokka jaetaan ryhmiin, jotka lukevat eri kirjoja. Kun kirjat on luettu, ryhmät jaetaan uudelleen niin, että kussakin ryhmässä on oppilaita, jotka ovat lukeneet eri kirjat. Oppilaat esittelevät teoksensa tai osia siitä niille, jotka eivät ole lukeneet tätä teosta. Ryhmät vertailevat teoksia ja esittelevät kolme havaintoaan muulle luokalle. Kirjat voi valita esimerkiksi ylempänä tekstissä olevasta listasta.
Kutsu kirjailija kouluun
Tiesithän, että voit kutsua kirjailijan kouluun kertomaan työstään ja kirjoistaan? Ruokateemaan sopivat tietenkin ruokakirjailijat ja muuten vastuullisen ruuan teemoja kirjoituksissaan käsitelleet kirjoittajat (toimittajat, tietokirjailijat, kaunokirjailijat). Sopivan kirjailijan voit koittaa löytää esimerkiksi täältä: http://www.lukukeskus.fi/kirjailijavierailut-info/ ja https://www.suomentietokirjailijat.fi/.
Ruoka erilaisissa teksteissä
Valitkaa ruoka-aiheisia tekstejä erilaisista tekstilajeista, mm. uutinen, romaani, resepti, mielipidekirjoitus, kolumni, mainos jne.). Pohtikaa valituista teksteistä seuraavia asioita.
- Mitä tekstilajia kyseinen teksti edustaa?
- Mitkä ovat tekstilajin tyypilliset piirteet? Miten ne näkyvät kyseisessä tekstissä?
- Mikä on tekstin tarkoitus, ja millä keinoin tarkoitukseen pyritään?
- Kuka tekstin on kirjoittanut, ja millainen yleisö kirjoittajalla on ollut mielessään?
- Missä teksti on julkaistu?
- Tuodaanko tekstin yhteydessä esille kaupallisia tuotteita, ja jos tuodaan, miten?
- Tuodaanko ruuan vastuullisuuskysymykset tekstissä esiin ja miten?
Lehtiruno vastuullisesta ruuasta
Laatikaa ruoka-aiheinen lehtiruno leikkaamalla lehdestä sanoja ja yhdistelemällä niitä uudelleen. Laatikaa ruoka-aiheisia runoja eri tyylilajeissa: haiku, moderni, perinteinen, kuvaruno, proosaruno…Miten saatte vastuullisuusteeman esiin runoissa?
Hakukonerunoja ruuasta
Laatikaa ruoka-aiheisia hakukonerunoja. Hakusanana voi käyttää esimerkiksi “miksi ruoka” “ruoka on” “ruoka ei”. Lisäksi voi kokeilla hakuja erilaisilla ruoka-aineilla ja lisätä perään vaikka jonkun verbin (“suklaa on”).
Tehtäviä ruoka ja vaikuttaminen -aiheesta
Vaikuta kouluruokaan -projekti
Projektin tarkoituksena on lisätä kasvisruuan määrää ja saatavuutta kouluruokailussa. Tarkka tavoite kannattaa määritellä koulun tämän hetkisen tilanteen mukaan askelta kunnianhimoisemmaksi. Tavoitteeseen pyritään selvittämällä, minkälaista kasvisruokaa oppilaat haluaisivat koulussa syödä, ja vakuuttamalla päättävät henkilöt asiasta avoimen keskustelun avulla. Jos tämä ei riitä, ryhdytään tekemään poliittista vaikuttamista. Valmiit askelmerkit ja materiaalit projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon, ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/oppimateriaalit/il/global-luonnos
Kirjoita mielipidekirjoitus tai pidä vaikuttava puhe
Miten kuluttaja voi vaikuttaa vastuullisen ruuan lisääntymiseen? Rajatkaa aiheeseen jokin tietty näkökulma ja laatikaa aiheesta mielipidekirjoitus tai pitäkää vaikuttava puhe.
Taustamateriaalina voi käyttää vaikkapa SEY:n Naudan elämä -materiaalia: https://www.sey.fi/images/pdf/sey_ev14_ylak_netti.pdf
tai
Pro Luomun Mitä luomu on? -materiaaleja:
https://proluomu.fi/mita-on-luomu/
Ruokaväittely
Järjestäkää luokassa ruoka-aiheinen väittely. Keksikää ryhmissä väittelyyn sopivia aiheita (esim. lihansyönti vs. kasvissyönti; vs. flexaus vs. veganismi; lähiruoka vs. kauempana tuotettu; luomu vs. ei-luomu; peruna vs. riisi tms.). Keksikää perusteluja puolesta ja vastaan. Ryhmästä yksi osallistuu väittelyyn koko porukan laatimat argumentit apunaan. Harjoituksen voi järjestää myös ryhmäväittelynä.
Vaikuttamiskeinot ruoka-aiheisissa teksteissä
Tutustukaa esimerkiksi seuraaviin vastuullista ruokaa tavalla tai toisella käsitteleviin vaikuttaviin teksteihin ja analysoikaa niiden vaikuttamiskeinoja. Onko kirjoittaja käyttänyt tekstissään ironiaa ja jos on, miten se käy ilmi?
Esimerkkitekstejä:
- Näkökulma: GM-vapautta myydään tunteella 400 gramman erissä! (Yle) https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/24/nakokulma-gm-vapautta-myydaan-tunteella-400-gramman-erissa
- Kolumni: Söisitkö sirkkoja nakissa? (Kymen Sanomat)
https://kymensanomat.fi/mielipide/kolumnit/5a8e3f32-77a2-43a3-860f-4ebd2fb740a3 - Jani Kaaron kolumni: Tuotetaanko ruokaa liikaa? (Luonnonvarakeskus) https://www.luke.fi/jani-kaaron-kolumni-tuotetaanko-ruokaa-liikaa/
- Kolumni: Kasvisruokakeissi on vihollisen katala juoni (Ammattisotilas-lehti)
https://www.ammattisotilas.fi/asl/lehdet/5_2018/vihollisen_katala_juoni
Ruokaneuvottelut
Kuvitelkaa, että kunnassanne pohditaan uutta joukkoruokailustrategiaa. Tavoitteena on linjata minkälaista ruokaa kunnan joukkoruokailuissa tulevaisuudessa tarjotaan, jotta ruokailuissa voidaan täyttää kestävän ruuan kriteerit. Neuvotteluun on kutsuttu mukaan kestävää ruokajärjestelmää eri näkökulmasta tuntevia asiantuntijaosallistujia.
Luokka jaetaan 6:een ryhmään ja kukin ryhmä nimetään yhden näkökulman asiantuntijaksi. Asiantuntijaryhmät edustavat seuraavia näkökulmia:
- ekologisen ruuantuotannon asiantuntijat
- eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat
- terveellisen ruuan asiantuntijat
- työntekijöiden oikeuksia globaalisti puolustavat asiantuntijat
- kotimaista ruuantuotantoa ja omavaraisuutta puolustavat asiantuntijat
Kukin ryhmä valitsee keskuudestaan yhden edustajan neuvotteluun. Varsinaisessa neuvottelussa muut ryhmäläiset toimivat neuvottelijansa neuvonantajina. Ryhmät perehtyvät ensin omaan asiantuntijuusalaansa ja muodostavat kantansa neuvottelun pääkysymyksiin. Neuvottelu koostuu neljästä osiosta:
- Kuinka monta kasvisruokapäivää pidetään viikossa?
- Kuinka suuren osan ruuasta on oltava kotimaista?
- Kuinka suuren osan ruuasta on oltava reilusti tuotettua, esim. Reilun kaupan sertifikaatilla varustettua
- Minkälaiseen kompromissiratkaisuun neuvottelussa päästään?
Harjoituksen purku: Neuvottelun päätyttyä käykää siitä vielä purkukeskustelu.
- Minkälaisia huomioita teitte neuvottelujen kuluessa?
- Missä asioissa eri alojen asiantuntijoilla oli yhteisiä näkemyksiä?
- Missä asioissa eri alojen asiantuntijoilla oli eriäviä näkemyksiä?
- Ovatko kaikki neuvottelun tulokseen tyytyväisiä?
- Miten voitte hyödyntää neuvottelussa oppimianne asioita oikeassa elämässä?
- Millaista muuta kosketuspintaa neuvottelulla on oikeaan elämään? Missä tilanteissa/ organisaatioissa vastaavia neuvotteluita käydään kunnassanne?
Harjoituksen kokonaiskesto: 90–120 min. Taustamateriaalit voit halutessasi ottaa käyttöön täältä.
Dokumentin vaikuttamiskeinot
Katsotaan Cowspiracy -elokuvan tiivistelmä (15 min.) YouTubesta ja mietitään millaisia vaikuttamiskeinoja siinä on käytetty. Entä millaisia ajatuksia ja tunteita dokumentti herättää?
Samantyyppisen harjoituksen voi toteuttaa myös mm. ruoka-aiheisista vlogeista, joita oppilaat voivat itse etsiä.
