
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan yhteiskuntaopin oppiaineen tekstissä sitä on käsitelty globaalin ruokajärjestelmän ja sen kehityskohtien, maailmankaupan, ja ruokapoliitikan ja muun ruokavaikuttamisen näkökulmista. Näkökulmia ympäristöongelmiin ja -ratkaisuihin, eläinten oikeuksiin, ruokajärjestelmään liittyviin ihmisoikeuksiin ja ruuan kulttuurisiin puoliin löydät muiden oppiaineiden teksteistä.
Tekstiä on paljon. Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Jossain vaiheessa suosittelemme selailemaan läpi koko materiaalin ja myös muiden oppiaineiden sivuja. Saatat löytää sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Globaali ruokajärjestelmä ruuan alkuperänä

Entisaikaan maanviljelijä kylvi viljan siemenet ja korjasi sadon, paikallinen mylläri jauhoi viljan jauhoiksi ja leipuri leipoi siitä leivän ja myi sen lähiseudun asukkaille. Ruuan alkuperä oli kaikille tiedossa ja sen reitti maatilalta kuluttajalle yksinkertainen. Puhuttiin ruokaketjusta.
Nykyään edelläkuvatunlaiset lyhyet ruokaketjut ovat harvinaisempia. Useimmiten ruoka kulkee tuottajalta kuluttajalle paljon monimutkaisempia reittejä pitkin. Kun sata vuotta sitten suomalaisen perusruokavalioon kuuluivat lanttu, peruna, silakka ja puolukka, on tänä päivänä äänestyksessä Suomen kansallisruuasta mukana myös kinkku-ananas-aurajuusto -pitsa. Esimerkiksi sen ainesten alkuperää ei voida enää kuvata yksinkertaisina ruokaketjuina, vaan ruuan alkuperää kuvaamaan on kehitetty ruokajärjestelmän termi. Sillä tarkoitetaan ruuan tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin, jalostuksen, kaupan, valmistamisen, kulutuksen ja jätehuollon muodostamaa kokonaisuutta. Toisinaan ruokajärjestelmän osaksi voidaan laskea myös mm. ruuantuotannon linkit ekosysteemeihin.
Ruokaa myydään ja ostetaan globaalissa kauppajärjestelmässä

Globaalissa maailmassa ruokaa ja tavaroita liikkuu maailmassa ennennäkemättömiä määriä. Yritystoiminnan lisäksi liikettä säädellään kansainvälisellä säännöstöllä, jonka laatimisessa ovat viime vuosikymmeninä olleet keskeisinä toimijoina YK ja sen valvonnan alaiset Maailman kauppajärjestö WTO, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja kehitysrahoitukseen keskittyvä Maailmanpankki, sekä EU, USA, OECD ja G8-maat. Kauppasopimuksia on kymmeniä erilaisia (mm. NAFTA ja CETA), ja niitä solmitaan sekä maailmanlaajuisella että alueellisella tasolla. Kuluttajalle maailmankaupan seuraukset näkyvät arkipäivässä esimerkiksi kahvipaketin hintavaihteluna.
Tasapuolisessa ja vastavuoroissa kauppajärjestelmässä kaikilla valtioilla on samanlaiset ehdot. Tällä hetkellä tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ympäristö- ja ihmisoikeussopimukset koetaan edelleen usein kaupan esteiksi, ja ne jäävät päätöksenteossa toissijaisiksi. Kehitysmaille jätetään maailmankaupassa usein pelkkä raaka-aineiden tuottajien ja jalostajien rooli. Parempaa tuottoa antava tuotteiden suunnittelu, myynti ja palveluiden tarjoaminen tehdään länsimaissa, joille päätyvät myös voitot ja köyhempiä kauppakumppaneitaan suurempi valta. Varsinkin kehittyneiden valtioiden harjoittama oman maataloustuotantonsa tukeminen johtaa halpojen elintarvikkeiden myyntiin kehitysmaihin. Tämä polkee maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoja ja vääristää näin globaalia kauppaa ja oikeudenmukaisuutta. Ruohonjuuritasolla maailmankaupan epäkohdat näkyvät esimerkiksi lapsityövoiman käyttönä ja muina työoikeuksien polkemisena sekä ympäristöongelmina.
Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaan

Maatalouspolitiikalla tarkoitetaan hallituksen toimintalinjoja ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat maatalouteen. Kulloisenkin hallituksen tavoitteiden mukaisesti maatalouspolitiikassa voidaan keskittyä esimerkiksi maanviljelijöiden tulotason turvaamiseen, valtion ruokaomavaraisuuden turvaamiseen, vientiylijäämän tuottamiseen tai edulliseen maahantuontiin pyrkimiseen. Maatalouspolitiikan toteutuksen keinoja ovat esimerkiksi maataloustuet ja tukiaiset, terveyssuositukset, tuontikiintiöt, vientituet sekä tullit. Euroopan unionin mailla on yhteinen maatalouspolitiikka CAP (engl. Common Agricultural Policy), joka määrittää myös Suomen maatalouspolitiikan.
Ruokapolitiikka on maatalouspolitiikkaa laajempi käsite. Ruokapolitiikan tavoite on edistää kansakunnan ravitsemustilaa ja hyvinvointia ruuan kautta. Ruokapolitiikka käsittelee laaja-alaisesti ruuan tuotantoon, jatkojalostukseen, jakeluun ja kulutukseen liittyviä aiheita. Kansantalous, kansalaisten terveys ja ympäristön hyvinvointi liittyvät olennaisesti ruokapoliittiseen päätöksentekoon. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna ruokapolitiikka liittyy myös konfliktien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.
Kohti ruokakansalaisuutta

Meillä on usein paljon mielikuvia ruuasta ja ruokajärjestelmän osista, mutta vain harvoilla on selkeä kokonaiskäsitys, ajantasaista tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten järjestelmä toimii ja millaista ruokaa se tuottaa, jalostaa ja jakelee. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin jo nyt kontakti ruokajärjestelmään vähintään kuluttajan roolissa.
Tilannetta, jossa ihminen on kiinnostunut kuluttamastaan ruuasta ja sen tuotannosta ja pyrkii omalta osaltaan myös vaikuttamaan kestävän ruokajärjestelmän puolesta, kutsutaan ruokakansalaisuudeksi. Ruokakansalaisuus on siis sitoutumista sellaisiin ruokaan liittyviin toimintatapoihin, jotka tukevat demokraattista ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ruokajärjestelmää.
Vinkkilista yhteiskuntaopin opettajalle

Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn yhteiskuntaopin opetuksessa.
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja eri oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Omiin käsityksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa oppaasta löytyvä ruokamyyttien lista.
- Opetelkaa medialukutaitoa. Ruuasta puhutaan mediassa paljon, monenlaisista näkökulmista. Ruokaa myös mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun.
Tehtäviä
1. Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä (kohta 6): https://openruokaopas.fi/ruoka-mediassa-opekoulutuksen-antia/
2. Mistä ruokamme tulee?
Globaali ruokajärjestelmä koostuu monista osista. Järjestelmää ja sen eri osissa, eri puolilla maailmaa tehdyn työn määrää voi olla hankala hahmottaa. Jaa luokka pienryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee yhden elintarvikkeen, joka on tuotettu Suomessa osin tuoduista raaka-aineista (esim. monen hedelmän mehu, mehukeitto, lohikeitto (eines), banaanijogurtti, kinkkukiusaus). Ryhmät etsivät tuotteista seuraavan kysymyslistan mukaisia tietoja ja tekevät aiheesta posterin. Useimpiin kysymyksiin ei löydy valmiita vastauksia. Tällöin voidaan esittää valistuneita arvauksia (esim. banaanin tuotantomaa on ehkä Intia, koska se on maailman suurin baanintuottajamaa). Merkatkaa arvaukset esim. eri värillä kuin varmat tiedot.
Kysymykset:
- Mitä raaka-aineita tuote sisältää?
- Mitä työvaiheita tuotteen valmistukseen kuuluu?
- Missä maissa raaka-aineet on tuotettu?
- Millaisia jalostuksen vaiheita tuotteen valmistukseen kuuluu?
- Minkälaisia ammattiryhmiä tuotteen valmistukseen on osallistunut?
- Mitä ympäristöjä, eläimiä, infrastruktuureja jne. tuotantoprosesseihin kuuluu?
- Mitä hyviä ja huonoja vaikutuksia tuotannolla on?
- Miten voitot jakaantuvat?
- Miten ruuasta voisi tehdä kestävämmän?
Laajemman tuotteiden elinkaareen liittyvän projektityön ohjeet löydät Kestävä kehitys kemian opetuksessa -oppaasta (s. 18-19): https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/Kestava-kehitys-kemian-opetuksessa-opas-1.pdf
3. Ruokaneuvottelut
Kuvitelkaa, että kunnassanne pohditaan uutta joukkoruokailustrategiaa. Tavoitteena on linjata minkälaista ruokaa kunnan joukkoruokailuissa tulevaisuudessa tarjotaan, jotta ruokailuissa voidaan täyttää kestävän ruuan kriteerit. Neuvotteluun on kutsuttu mukaan kestävää ruokajärjestelmää eri näkökulmasta tuntevia asiantuntijaosallistujia.
Luokka jaetaan 6:en ryhmään ja kukin ryhmä nimetään yhden näkökulman asiantuntijaksi. Asiantuntijaryhmät edustavat seuraavia näkökulmia:
- ekologisen ruuantuotannon asiantuntijat
- eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat
- terveellisen ruuan asiantuntijat
- työntekijöiden oikeuksia globaalisti puolustavat asiantuntijat
- kotimaista ruuantuotantoa ja omavaraisuutta puolustavat asiantuntijat
Kukin ryhmä valitsee keskuudestaan yhden edustajan neuvotteluun. Varsinaisessa neuvottelussa muut ryhmäläiset toimivat neuvottelijansa neuvonantajina. Ryhmät perehtyvät ensin omaan asiantuntijuusalaansa ja muodostavat kantansa neuvottelun pääkysymyksiin. Neuvottelu koostuu neljästä osiosta:
- Kuinka monta kasvisruokapäivää pidetään viikossa?
- Kuinka suuren osan ruuasta on oltava kotimaista?
- Kuinka suuren osan ruuasta on oltava reilusti tuotettua, esim. Reilun kaupan sertifikaatilla varustettua
- Minkälaiseen kompromissiratkaisuun neuvottelussa päästään?
Harjoituksen purku: Neuvottelun päätyttyä käykää siitä vielä purkukeskustelu.
- Minkälaisia huomioita teitte neuvottelujen kuluessa?
- Missä asioissa eri alojen asiantuntijoilla oli yhteisiä näkemyksiä?
- Missä asioissa eri alojen asiantuntijoilla oli eriäviä näkemyksiä?
- Ovatko kaikki neuvottelun tulokseen tyytyväisiä?
- Miten voitte hyösyntää neuvottelussa oppimianne asioita oikeassa elämässä?
- Millaista muuta kosketuspintaa neuvottelulla on oikeaan elämään? Missä tilanteissa/ organisaatioissa vastaavia neuvotteluita käydään kunnassanne?
Harjoituksen kokonaiskesto: 90-120 min. Taustamateriaalit voit halutessasi ottaa käyttöön täältä.
4. Suunnitusopas supermarkettiin -visa
Katsokaa Suunnistusopas supermarkettiin -video (kesto 5 min.) ja tehkää siihen liittyvä Kahoot-visa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8
Kahoot: https://create.kahoot.it/share/eb071c07-08b4-435d-9c95-ed5f29ed3f51
5. Vaikuta kouluruokaan -projekti
Projektin tarkoituksena on lisätä kasvisruuan määrää ja saatavuutta kouluruokailussa. Tarkka tavoite kannattaa määritellä koulun tämän hetkisen tilanteen mukaan askelta kunnianhimoisemmaksi. Tavoitteeseen pyritään selvittämällä minkälaista kasvisruokaa oppilaat haluaisivat koulussa syödä ja vakuuttamalla päättävät henkilöt asiasta avoimen keskustelun avulla. Jos tämä ei riitä, ryhdytään tekemään poliittista vaikuttamista. Valmiit askelmerkit ja materiaalit projektin toteuttamiseen löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/enemman-kasvisruokaa/
6. Tee koulustasi reilu -toimintaohjeet
Koulut voivat muuttaa maailmaa. Reilun kaupan koulussa tarjotaan reiluja tuotteita oppilaille ja henkilökunnalla, ja nostetaan opetuksessa esille eettisen kuluttamisen kysymyksiä. Lähde mukaan reiluttamaan kouluasi! Toimintaohjeita löydät Reilun kaupan sivuilta: https://reilukauppa.fi/osallistu/tee-koulustasi-reilu/
7. Millaisia vaikutuksia ruuantuotannolla on meitä ympäröivään maailmaan?
Tutustukaa suklaasta, maissista ja lihasta kertoviin infografiikoihin (esim. 1 infografiikka/pienryhmä) ja pohtikaa niiden avulla millaisia vaikutuksia ruuan tuotannolla ja kulutuksella on meitä ympäröivään maailmaan. Kootkaa mahdollisimman pitkä lista asioita. Voit tulostaa infografiikat tästä.
8. Vastuullisuus yritysten strategioissa
Tutustukaa suurten suomalaisten ruoka-alan yritysten (esim. Kesko, Fazer, Paulig, Valio, HK Scan) vastuullisuusstrategioihin tai -raportteihin.
- Minkälaisia asioita yritykset kertovat niissä?
- Jääkö jotain kertomatta?
- Vaikuttavatko tekstit luotettavilta?
Kootkaa tulokset keskustellen.
9. Rikotaan ruokamyyttejä
Paritehtävässä etsitään perusteluja sille, miksi jotkut sitkeät ruokamyytit ovat virheellisiä. Tehtävä toteutetaan monisteen avulla. Lue myyteistä lisää täältä: https://openruokaopas.fi/myytit/
10. Tietovisa maailmankaupasta
Kaupankäynti ja kuluttaminen yhdistävät meidät moniin alueisiin eri puolilla maailmaa. Missä tuotetaan ja kulutetaan eniten banaania, kahvia, teetä ja kaakaota? Merkitään tai piirretään arvaukset kartalle! (Oikeat vastaukset tässä suluissa kunkin kysymyksen jälkeen).
– Missä tuotetaan eniten teetä? (Kiina, Intia, Kenia, Sri Lanka)
– Missä tuotetaan eniten kahvia? (Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Honduras, Etiopia)
– Missä tuotetaan eniten banaania? (Intia ja Kiina (kotimaanmarkkinoille), Ecuador, Filippiinit, Costa Rica, Kolumbia (vientiin))
– Missä tuotetaan eniten kaakaota? (Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Kamerun (70 % maailman kaakaosta tulee Länsi-Afrikasta))
– Missä kulutetaan eniten teetä? (Kiina (kokonaismäärällisesti), Turkki, Irlanti, Iso-Britannia (väestön määrään suhteutettuna))
– Missä kulutetaan eniten kahvia? (Suomi, Norja, Islanti, Tanska, Alankomaat, Ruotsi, Sveitsi, Kreikka)
– Missä kulutetaan eniten banaania? (Vaikea määritellä (onko makea vai keittobanaani, onko kauppatilastoissa vai omavaraistuotantoa). Suurimpia Ecuador, Brasilia, Filippiinit, Angola, Kamerun, toisaalta ruokabanaani saattaa kattaa jopa neljäsosan ruokavaliosta joissain Afrikan maissa (Uganda, Ruanda, Kamerun))
– Missä kulutetaan eniten kaakaota? (Yhdysvallat (kokonaismäärällisesti), Belgia, Sveitsi, Saksa, Slovenia, Ranska (väestön määrään suhteutettuna))