
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan fysiikan oppiaineen tekstissä aihetta on käsitelty lähinnä ruokajärjestelmässä virtaavan energian, sekä mittakaavojen hahmottamisen tärkeyden näkökulmasta. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja, eläinten oikeuksia, ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Löydät sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun.
Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Energia virtaa ruokajärjestelmässä

Ruokajärjestelmä on termi, jolla kuvataan ruuan tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin, jalostuksen, kaupan, valmistamisen, kulutuksen ja jätehuollon muodostamaa kokonaisuutta. Ruokajärjestelmän osaksi voidaan laskea myös ruuantuotannon linkit luonnon ekosysteemeihin, sillä ruuantuotantomme on riippuvaista luonnosta: makeasta vedestä, auringonvalosta ja -lämmöstä, hyvinvoivasta maaperästä, sekä ruuantuotannon prosesseihin osallistuvista eliöistä, kuten pölyttäjähyönteisistä.
Ruuantuotannossa kuluu runsaasti energiaa. Energia määritellään usein kyvyksi tehdä työtä. Energian perusyksikkö on joule (J). Kaikki energia on peräisin auringosta. Energia ei koskaan häviä, se vain muuttuu toiseen muotoon. Energia voi ilmetä erilaisissa muodoissa, esimerkiksi lämpöenergiana, sähkömagneettisena energiana sekä kemiallisena energiana, joka on ruuantuotannon kannalta olennaisin energian muodoista. Ruuantuotantoa voidaan hahmottaa energian muuntumisprosessina lähtien auringon ydinreaktioiden energiasta, joka saapuu Maahan sähkömagneettisena säteilynä.
Mittakaavojen taju on kaiken A ja O

Nälkäänäkevien määrää maailmassa kasvaa, on ilmastonmuutos ja katastrofaalinen luonnon monimuotoisuuden väheneminen, vesistöjen ravinnekuormitus, tuotantoeläinten huonot olot, ruokahävikin valtava määrä ja lannoiteteollisuuden raaka-aineiden väheminen, esimerkiksi fosforipula. Sitten on haastava tilanne työpaikalla, jossain välissä pitää ehtiä leipoa ystävälle syntymäpäiväkakku ja biojäteastia haisee. Nykymaailman kiireessä ongelmat ja haasteet puuroutuvat epämääräiseksi massaksi ja niiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestystä on usein hankalaa hahmottaa.
Ihmisen kyky hahmottaa mittakaavoja on rajallinen. Suurten lukujen hahmottamisen harhat ovat tuttuja monille meistä. Miljoonat ja miljardit sekoittuvat helposti, mutta meille ei ole luontevaa ajatella myöskään ongelmia siinä mittakaavassa, jossa niitä nykyään esiintyy, vaikka ongelmat ovatkin jo useimpien tiedossa. Huomiokykymme terästyy, kun kohteena on yksilö tai pienempi joukko ja yksinkertaisempi väite on tuntuu meistä helposti todenmukaisemmalta kuin monimutkainen. Mitä vähemmän aivojen täytyy prosessoida väitettä, sitä oikeammalta se vaikuttaa.
Vinkkilista fysiikan opettajalle

Kuva: Pinja Sipari
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn fysiikan opetuksessa.
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Omiin käsityksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa oppaasta löytyvä ruokamyyttien lista. Fysiikan opetuksessa erityisesti aiheen mittakaavojen hahmottamisen opettaminen on keskeistä.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja fysiikan ja monien muiden oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
Tehtäviä
1. Kuinka paljon peltoa tarvitaan, jos kaikki suomalaiset söisivät vain ruisleipää? Asukkaita on 5,5 miljoonaa ja energiantarve 10 MJ/vrk. Ruisleivässä on 8400 kJ/kg, jauhoja 73 % ja ruissato on 2300 kg/ha. Suomessa on peltoa noin 2 miljoonaa hehtaaria (Vastaus 0,76 milj. ha) (Hautala M., Fysiikkaa pellosta pöytään ja takaisin, 2007)
2. Paljonko peltoa tarvitaan, jos ajetaan ohrasta tehdyllä bioetanolilla? Ohran hehtaarisato on 3500 kg, josta saadaan bioetanolia 1200 l. Auto kuluttaa 6 l/100 km ja sillä ajetaan 20000 km/a. (Hautala M., Fysiikkaa pellosta pöytään ja takaisin, 2007)
3. Soijan käyttö
Maailmalla soijaa käytetään tuotantoeläinten yhtenä pääasiallisena ravintona. Tutustu tämän linkin kautta siihen, kuinka paljon soijaa on tarvittu erilaisten eläinperäisten ruokatuotteiden tuotantoon (jääkaapin 1. sivu): http://hiddensoy.panda.org/
Valitse 3 ruoka-ainetta ja tee pylväsdiagrammi, jonka avulla esität sivuston tietoja: Kuinka paljon valittu ruoka-aineannos painaa (sivuston määrittämä paino) ja kuinka paljon sen tuottamiseen on tarvittu soijaa. Muista tehdä diagrammiin asianmukaiset lähdeviitteet!
4. Kuinka paljon säästyisi luonnonvaroja, jos kaikissa Suomen kouluissa yksi liharuokapäivä viikossa vaihdetaan kasvisruokapäiväksi?
a) Jos yksi liharuokapäivä viikossa vaihdetaan kasvisruokapäivään kaikissa Suomen kouluissa, paljonko raakaa lihaa säästyisi vuodessa?
b) Kun liha korvataan kasviksilla, paljonko kasviksia tarvitaan vuodessa? Ota kypsä liha vertailukohdaksi.
c) Kuinka paljon säästyisi vettä?
d) Kuinka paljon säästyisi maapinta-alaa?
e) Kuinka paljon ilmastopäästöt vähentyisivät?
f) Kuinka monta eläintä säästyisi?
g) Keksi kohdille c-e sopiva vertailukohta (esim. monta jalkapallokentää, monta uimastadionillista, montako lentoa maailmanympäri) ja ilmoita tiedot myös suhteessa vertailukohtaan.
Laskelmien taustatiedot saat tästä pdf-dokumentista. Dokumentin lopusta (s. 3-4) löydät tehtävien ratkaisut.
5. Hyötysuhteesta
a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä hyötysuhde? Miten hyötysuhde lasketaan?
b) Selvitä, mikä voisi olla perunakilon ja possunlihan (1 kg) hyötysuhde.
c) Mitä käsitteellä teho tarkoitetaan?
6. Maatalouden energiankäyttö
a) Mihin maataloudessa kuluu runsaasti energiaa?
b) Millaisiin tarpeisiin maanviljelijä tarvitsee energiaa?
7. Ruuan valmistusta
Maailman väestöstä 35 % valmistaa ruuan ”perinteisin” menetelmin, eli heillä ei ole käytössään sähköä. Kuinka monella ei ole sähköä käytettävissä ? (ihmisiä on noin 8,7 miljardia vuonna 2019).