Kuva: Andrew-M-Whitman/ flickr.com
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan kuvataiteen oppiaineen tekstissä tarjotaan opettajalle ajatuksenruokaa joistakin vastuullisen ruuan teemoista. Lisäksi pohditaan sitä, millä tavoin vastuullista ruokaa on käsitelty taiteessa sekä tarjotaan vinkkejä opetukseen. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja, eläinten oikeuksia, ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan tarkemmin muiden oppiaineiden teksteissä. Löydät sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun.
Voit siirtyä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sisällysluettelosta haluamaasi otsikkoa. Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Näkökulmia vastuulliseen ruokaan
Open ruokaoppaan tekoprosessissa päädyttiin siihen, että kuvataideopettajia hyödyttää eniten vastuulliseen ruokaan liittyvä pohdinta, josta he voivat itse jalostaa materiaalia opetuksessa käytettäväksi. Tätä tukee lista teoksista ja taiteilijoista, jotka ovat työssään käsitelleet vastuullisen ruuan tai kestävän ruuantuotannon kysymyksiä. Vaikka moni kuvataideopettaja ideoi tehtävänannot mielellään itse, on tässä materiaalissa kuitenkin myös joitakin opetuksessa valmiiksi hyödynnettäviä tehtäväideoita.
Alkajaisiksi käsitellään joitakin näkökulmia vastuulliseen ruokaan. Toivottavasti koet materiaalin hyödylliseksi ja se pääsee tavalla tai toisella käyttöön!
Useimmat meistä tavoittelevat hyvää elämää, johon monen mielestä kuuluu myös hyvä ruoka. Hyvällä ruualla tarkoitamme usein laadukasta, terveellistä ja maukasta ruokaa. Hyvän ruuan keskiöön on yhä selvemmin nousemassa myös vastuullisuus: se miten ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia sillä on ympäröivään maailmaan.
Vastuullisuuden perimmäisenä tarkoituksena on ihmislajin tulevaisuuden turvaaminen ja arvokkaan elämän mahdollisuuksien puolustaminen. Vastuullista toimintaa voidaan lähestyä hyvin monenlaisista näkökulmista. Seuraavassa tehdään lyhyt katsaus vastuullisuuden kysymyksiin kolmen dosentti Arto O. Salosen käyttämän, toisiinsa liittyvän käsitteen kautta. Vaikka tässä tekstin osassa vastuullisuutta ei käsitellä suoraan liittyen ruokaan, kannattaa lukiessa miettiä ruuan ja vastuullisuuden määritelmien yhtymäkohtia.
1. Vastuulliseen maailmasuhteeseen voi sisältyä eri tasoja, kuten ihmiset, eläimet, kasvit ja eloton osa luontoa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee siten, että ihminen ottaa elämässään ratkaisijan roolin, eikä jää ongelmien vahvistajaksi. Samalla hänestä tulee oman elämänsä tekijä. Vastuulliset jokapäiväiset teot auttavat ottamaan haltuun omaa elämää kohtalonomaisen ajelehtimisen sijasta. Usein ekologisesti vastuullisesti toimiva ihminen toimii myös sosiaaliselta kannalta vastuullisesti. Vastuullinen maailmasuhde varmistaa ihmislajin henkiinjäämistä, vastuuttomuuden seurauksena kaikki sen sijaan lopulta häviävät.
2. Huolenpidon piirin laajentaminen. Huolenpitomme piirin lähtökohtana on yksittäinen ihminen – jokainen meistä, sekä erilaiset yhteisöt joiden osia olemme. Laajennettuun huolenpitomme piiriin voisi ja tulisi kuulua itsemme ja perheemme lisäksi ystävät ja muut sukulaiset, muut suomalaiset ihmiset, muut länsimaiset ihmiset, kaikki ihmiset ja lisäksi myös eläimet, kasvit ja kokonaiset ekosysteemit. Huolenpitomme piirin tulisi siis kattaa ekologiset kysymykset ja laajat sosiaaliset kysymykset, jotta elämän edellytykset säilyisivät ja arvokkaan elämän edellytykset voitaisiin turvata.
3. Tyytyväisyyden äärelle pysähtyminen. Tutkimusten valossa näyttää tällä hetkellä siltä, että elämäänsä tyytyväinen ihminen tekee keskimäärin kestävämpiä valintoja kuin elämäänsä tyytymätön kansalainen. Elämään tyytyväisyyden ja kestävien elämäntapojen välillä on ilmeisesti siis vahva yhteys. Tyytyväisyys elämään muodostuu monista tekijöistä, joista tässä nostetaan esiin muutama:
a) Mikä on riittävää tai riittämätöntä? Riittävässä huomion kohteena on se, mitä meillä jo on, eikä niinkään se, mitä meiltä puuttuu. Nykymaailmassa pysähdymme vain harvoin tämän kysymyksen äärelle.
b) Mikä on halu ja mikä on tarve? Halut voidaan kyseenalaistaa, tarpeita ei. Ihmisen keskeisiä tarpeita ovat suoja, ruoka ja puhdas ilma ja vesi. Nykymaailmassa esimerkiksi markkinoinnin avulla nämä kaksi asiaa pyritään usein tehokkaasti sekoittamaan.
c) Vastuullinen suhde ympäröivään maailmaan (ks. edellä vastuullinen maailmasuhde)
Ihmisten syvät, perimmäiset arvot ovat yleensä hyvän tulevaisuuden puolella. Sen sijaan haasteena ovat teot. Käyttäytymisemme ei ole aina arvojemme suuntaista. Tyytyväisessä elämässä puheemme ja tekomme kohtaavat, jolloin toimintamme on linjassa arvojemme kanssa. Oleellista on muuttaa ajattelua teoiksi. Vasta itselle tärkeiden asioiden puolesta toimiminen tekee ihmisestä tyytyväisen. Miten tämä näkyy sinun ruokavalinnoissasi?
Lähteet ja lisälukemista:
- Salonen, A., Palmberg, I. & Aarnio-Linnanvuori, E. (2017). Tyytyväisyyskasvatuksella kehitys kestäväksi. Kasvatus 48(5), 401-402. Suora linkki tekstiin: https://www.sitra.fi/blogit/tyytyvaisyyskasvatuksella-kehitys-kestavaksi/
- Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. Arto O. Salonen, AMK-lehti (1/2015). https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/vastuullinen-maailmasuhde-ja-sen-merkitys-hyvan-elaman-tavoittelussa/
- Dosentti Arto O. Salosen luento aiheesta “Kestävä elämäntapa, tiedostavat valinnat ja onnellisuus” (kesto 20 min.): https://www.youtube.com/watch?v=ez4SqhsSqJQ&feature=youtu.be
Kuva: Pablo Merchán Montes / Unsplash.
Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Sen perustana ovat ihmiset persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Nykyaikana ruokavalintamme muodostavat yhden osan identiteettiämme. Ruoka ei ole enää vain ravintoa. Se missä, milloin, mitä ja kenen kanssa syö määrittää meitä ihmisinä, yhdistäen ja erottaen meidät muista.
Ruoka on aina ollut statuskamppailun väline, mutta nykyään se ei liity enää pelkän varallisuuden korostamiseen, vaan on entistä enemmän myös innostuksen, nauttimisen, vaihtelunhalun ja ajanvietteen väline sekä edullinen ja muodikas tapa näyttäytyä muille tietynlaisena ihmisenä. Ruokavalinnoilla viestimme muille ominaisuuksistamme laajemminkin. Kerromme valinnoillamme esimerkiksi eettisestä kuluttamisesta ja ekologisesta toiminnasta, terveilystä, äijäilystä, urheilijuudesta, tavallisuudesta, yhteisöllisyyden arvostamisesta, kotimaahan ja sen tuotteisiin liittyvästä ylpeydestä, perinteiden arvostamisesta tai ajanmukaisuudesta. Ruokaidentiteetti voi liittyä vaihtuviin hittidieetteihin, mutta jotakin identiteetistä kertoo myös dieettien karttaminen.
Ruokaidentiteettimme kehittymiseen vaikuttaa paljon se, miten olemme tottuneet syömään lapsena kotona ja mitä ystävämme ja esikuvamme syövät. Eräs ruokaidentiteetteihin ja vastuulliseen ruokailuun liittyvä haaste Suomessa on se, että pojat ja miehet syövät ruokailusuosituksiin nähden huomattavasti liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia ja asiasta on muotoutunut osin identiteettikysymys: kunnon äijä, maskuuliininen mies syö mielikuvissamme usein makkaraa, ei salaattia tai uunijuureksia. Identiteettinäkökulmasta asiaan on yritetty vaikuttaa esimerkiksi erilaisilla kampanjoilla, joissa erilaiset esikuvat kertovat omista ruokavalinnoistaan. Marttaliiton kampanjassa näin tehdään videoilla, WWF:n nuorten tiimin kampanjassa taas valokuvilla ja niihin liittyvillä haastatteluilla.
Jokainen meistä valitsee itse, mitä lautaselleen laittaa tai ei laita, mutta ruoka on nykyään merkitysten suhteen ladatumpaa kuin ehkä koskaan ennen. Mitä sinun ruokavalintasi kertovat sinusta henkilönä tai mitä haluat ruokavalinnoillasi viestiä muille?
Välikevennys: Putouksen sketsi vegaaniudesta normina (kesto 6 min):
Lähteet ja lisälukemista:
- Julkinen ruoka kertoo tarinoita meistä ja maailmasta Antroblogi (2019). https://antroblogi.fi/2019/04/julkinen-ruoka-food-future-forum/
- Yksilö vs. ruoka. Aikalainen (2017). https://aikalainen.uta.fi/2017/10/05/yksilo-vs-ruoka/
- Ruoka rakentaa identiteettiä. Yle (2011). https://yle.fi/uutiset/3-5458932
- Miksi vähensin lihan syömistä? Viisi miestä kertoo ruokavaliostaan. WWF.
https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Miksi-vahensin-lihan-syomista–Viisi-miesta-kertoo-ruokavaliostaan-3716.a - Kasvista poikien pöytään! (Martat). https://www.martat.fi/kasvistapoikienpoytaan/
Meillä on usein paljon mielikuvia ruuasta ja ruokajärjestelmän osista, mutta vain harvoilla on selkeä kokonaiskäsitys, ajantasaista tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten järjestelmä toimii ja millaista ruokaa se tuottaa, jalostaa ja jakelee. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin jo nyt kontakti ruokajärjestelmään vähintään kuluttajan roolissa.
Tilannetta, jossa ihminen on kiinnostunut kuluttamastaan ruuasta ja sen tuotannosta ja pyrkii omalta osaltaan myös vaikuttamaan kestävän ruokajärjestelmän puolesta, kutsutaan ruokakansalaisuudeksi. Ruokakansalaisuus on siis sitoutumista sellaisiin ruokaan liittyviin toimintatapoihin, jotka tukevat demokraattista ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ruokajärjestelmää.
Ruokakansalainen on tietoinen ruuan laadun eri ulottuvuuksista – paitsi terveellisyydestä ja turvallisuudesta, myös jokaisen ihmisen oikeudesta ruokaan, ruuan eettisyydestä, reiluudesta, ympäristövaikutuksista ja kulttuurisuudesta. Hän on sitoutunut pohtimaan ruokajärjestelmän eri ulottuvuuksia. Kuka ruuan on tuottanut ja miten se on tuotettu? Kuka jalostaa, markkinoi ja kuluttaa ruuan, millä tavalla ja millä seurauksilla? Kuka tekee ruokajärjestelmää ja ruokapolitiikkaa koskevat päätökset ja miten? Millaisia ovat ruokajärjestelmän taloudelliset ja muut riippuvuussuhteet?
Vaikka tottumus usein ohjaa kulutuskäyttäytymistämme, ei ruokakansalainen jämähdä tottumukseen kiinni, vaan hän on ruokajärjestelmämme aktiivinen jäsen. Ruokakansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihenkin, millaista ruokaa hän tarjoilee ja syö. Hän voi osallistua oman ruokansa tuottamiseen kaupunkiviljelyn, korttelikeittiöiden, ruokapiiritoiminnan, reko-rinkien, kumppanuusmaatalouden ja -kalastajien tai koulujen oman puutarha- tai kummitilatoiminnan kautta. Itse omaa ruokaansa tuottamalla ruokakansalainen sitoutuu ruokaan taloudellisesti ja henkisesti, mikä lisää ymmärrystä kokonaisekologiasta ja kiertotalouden periaatteista. Ruokakansalaisella on mahdollisuus osallistua myös ruokaa koskevaan päätöksentekoon. Tämä kaikki vahvistaa hänen ruokaan liittyvää itsemääräämisoikeuttaan, eli ruokasuvereniteettia.
Ruokakansalaisuuden tukeminen on erinomainen lähtökohta koulujen ruokakasvatukselle. Oletko itse aktiivinen ruokakansalainen? Entä miten voit tukea sinua lähellä olevia ihmisiä aktiiviseen ruokakansalaisuuteen kasvamisessa?
Lähteet:
- Passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi kansalaiseksi. Hanna Mattila. Maaseutupolitiikka.fi (2015). https://www.maaseutupolitiikka.fi/pinnalla_nyt/uutis-_ja_blogiarkisto/blogiarkisto?4776_m=2724
- Ruoka 2030. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta. Maa- ja metsätalousministeriö. https://mmm.fi/documents/1410837/1923148/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030/d576b315-41fe-4e9d-9d02-8462c5ae5895
- Ruokakansalaisuus ja teknologian kehitys muuttavat käsitystämme hyvästä ruoasta. Lähteenoja & Hämäläinen/ Demos Helsinki (2019). https://www.demoshelsinki.fi/2019/03/28/ruokakansalaisuus-ja-teknologian-kehitys-muuttavat-kasitystamme-hyvasta-ruoasta/
- Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä. K. Karttunen / Ajatuspaja e2 (2018). https://e2.fi/publication/49
Vastuullisista ruokavalinnoista käydään nykyaikana paljon keskustelua ja aiheesta on olemassa lukematon määrä erilaisia, usein keskenään ristiriitaiseltakin tuntuvia vinkkilistoja.
Ristiriitaisuuden yhtenä selityksenä on se, että kestävästä ruuasta ja ruuantuotannosta keskusteltaessa erilaiset näkökulmat kestävyyteen vaihtelevat paljonkin. Kestävä kehitys on terminä haastava, sillä se sisältää monenlaisia, toisinaan keskenään ristiriitaisiakin puolia (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys). Sama pätee kestävään ja vastuulliseen ruokaan. Eri tahot painottavat keskustelussa erilaisia kestävyyden puolia. Jos keskustelijoille keskeisimmät kestävyyden aspektit eivät ole avoimesti esillä, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa keskustelijat syyttävät toisiaan kokonaisuuden ymmärtämättömyydestä, eikä keskustelu etene.
Suomalaisessa vastuulliseen ruokaan ja kestävään ruuantuotantoon liittyvässä keskustelussa on mukana mm. seuraavanlaisia näkökulmia:
- ympäristön kestävyys
- tuotannon omavaraisuus
- maaseudun pitäminen asuttuna ja elävänä
- viljelijöiden hyvinvointi, tietojen ja taitojen ylläpito ja tuotannon taloudellinen kestävyys
- tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset
- ruuan terveellisyys kestävyyden pohjana
- sosiaalinen kestävyys globaalissa ruokajärjestelmässä (mm. työntekijöiden oikeudet)
Open ruokaoppaassa kestäviä ruokavalintoja on pyritty lähestymään hyvin kokonaisvaltaisesti erilaiset näkökulmat huomioon ottaen. Kokoamamme vinkkilista koostuu seuraavista osista. Täällä voit tutustua vinkkilistaan tarkemmin:
- Syö kasvispainotteisesti
- Tunne sertifikaatit ja muut pakkausmerkinnät ja ja hyödynnä niitä
- Älä heitä ruokaa roskiin
- Osta suoraan tuottajalta
- Kouluruokailu on osa vastuullista syömistä
- Vaikuta muutenkin kuin syömällä
Omien kulutustottumusten muuttaminen vastuullisemmiksi on hyvä ensimmäinen askel kohti aktiivista ruokakansalaisuutta. Tällä muutoksella voimme kuitenkin vaikuttaa vain yhden ihmisen kulutuspäätösten verran. Positiivinen kädenjälkemme maailmassa kuitenkin kasvaa, kun pyrimme tavalla tai toisella muuttamaan myös muiden ihmisten kulutuspäätöksiä. Siksi ruokavaikuttaminen on keskeinen osa aktiivista ruokakansalaisuutta.
Ruokavaikuttajina voimme esimerkiksi antaa palautetta valmistajalle, kauppaan ja ravintolaan, olla yhteydessä päättäjiin, kirjoittaa mielipidekirjoituksia, vaikuttaa kouluruokaan, tehdä vastamainoksia, järjestää taidenäyttelyn vastuullisesta ruuasta, järjestää pienemmille oppilaille oppitunti vastuullisesta ruuasta tai somettaa tai jutella aiheesta tuttavapiirissämme. Lisää vinkkejä tästä löydät täältä (kohdasta Vaikuta muutenkin kuin syömällä).
Hyviä videopätkiä aiheesta:
- Suunnistusopas supermarkettiin -video (kesto 5 min.): https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8
- Ilmastouutisten ruokajakso (kesto 6 min.): https://areena.yle.fi/1-50009140
Vastuullinen ruoka taiteessa
Kestävän elämäntavan rakentaminen vaatii monilta osin luopumaan tutuista ja siksi turvalliselta tuntuvista ratkaisuista. Myös luovuus edellyttää epävarmuuden sietokykykyä, jota taiteen tekeminen voi opettaa. Taide voi antaa kokemuksia tilanteista, joita ei pystytä suunnitelmallisesti kontrolloimaan, eli se mahdollistaa sellaisten arjen tilanteiden harjoittelun, joissa valmiit ratkaisumallit eivät kelpaakaan. Samankaltaisessa toimintaympäristössä työskentelee myös maanviljelijä: hän joutuu jatkuvasti keksimään uusia ratkaisuja käyttäen luovuuttaan alati vaihtuvissa sääoloissa ja muissa toimintaympäristön muutoksissa.
Ruoka-aihetta käsitellään taiteessa lukemattomista näkökulmista ja tuhansissa ja taas tuhansissa taideteoksissa alkaen vaikkapa asetelmamaalauksen perinteestä ja päätyen esimerkiksi nykyperformanneihin, joissa keho, aistit ja syöminen ovat usein läsnä tavalla tai toisella. Ruokaa voidaan käsitellä myös monitaiteisista tai -tieteisistä tulokulmista käsin. Ruoka näkyy niin kantaaottavan taiteen kentällä kuin kauniisti asetelluissa ja kuvatuissa kuvissa ruokalehtien sivuilla ja instragram-postauksissakin.
Nykyajan ruokakaupassa on myynnissä jopa tuhansia ruokatuotteita ja vain pienessä osassa niistä on otettu huomioon vastuullisuus kaikkineen ja laajasti: minimoitu tuotteen ympäristövaikutukset, maksimoitu tuotantoeläinten oikeudet sekä huomioitu monipuolisesti vaikutukset ruokaa tuottaneiden ja valmistaneiden ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Sama pätee osittain myös taiteeseen: ruokaa kyllä käsitellään usein, mutta vastuullisuuteen liittyvät kysymykset jäävät monesti huomiotta.
Koska Open ruokaopaassa keskiössä on vastuullinen ruoka, kannustamme vahvasti tuomaan vastuullisuusnäkökulman mukaan jokaiseen ruokaa koskevaan keskusteluun opetuksessa. Millä tavoin ruokaa käsitellään taiteessa? Mitä vastuullisuuden näkökulmia on tuotu esiin ja mitä ei? Millä aiheeseen sopivalla tavalla vastuullisuuskysymykset olisi voitu tuoda esiin vielä paremmin?
Seuraavaan olemme koonneet listan joistakin sellaisista teoksista, joissa vastuullisen ruuan teemat ovat jollakin tavoin keskeisesti esillä. Lista ei ole kattava, mutta sen avulla pääsee alkuun.
- Marko Ylitalon Visvalerssi -projektissa taitelija kuvasi kolmen vuoden ajan työpaikkaruokalan yhtä suosikkiruokaa, eli makkaraa. Groteskeissa valokuvissa tuttu ja tavallinen ruokalaji saattaa alkaa herättää uudenlaisia ajatuksia. https://www.facebook.com/events/creat-space/marko-ylitalo-v-i-s-v-a-l-e-r-s-s-i/106216016572015/
- Timo Wrightin teos Nemesis oli installaatio, jossa gallerian lattialle oli levitetty 500 000 kuollutta mehiläistä kannanottona maailmanlaajuiseen mehiläiskatoon. http://hunajalla.blogspot.fi/2014/04/500-000-kuollutta-mehilaista.html
- Timo Wrightin teos A Feast with King Midas on kokeellinen lyhytelokuva, jos katsotaan herkkujanotkuvaa juhlapöytää, joka ajan kuluessa mätänee. Teos käsittelee ruokateeman kautta mm. luonnonvarojen ylikulutusta ja on myös nykyaikainen Vanitas-teos. Katso traileri: http://www.timowright.com/work/a-feast-with-king-midas/
- Jani Leinosen teos LOVE löytyy Helsingin seudulla jäteauton kyljestä. Teoksen materiaali on poisheitettyä ruokaa ja sen tavoitteena on kiinnittää ihmisten huomion ruokahävikkiin. https://www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/uutishuone/2019/Sivut/kenties-suomen-suurin-taideteos-Jani-Leinosen-biojateteos-HSYn-jateautojen-kylkiin.aspx
- Jani Leinonen on tunnettu myös lukuisista mainosmaailmaa ja suuryrityksiä kyseenalaistavista teoksistaan, joita voidaan kutsua myös brändiparodioiksi. Suuri joukko niitä oli esillä Tottelemattomuuskoulu -näyttelyssä Kiasmassa vuosina 2015-2016. Tietoa näyttelystä: https://kiasma.fi/nayttelyt/jani-leinonen/
Leinosen teoksia on laajasti esillä hänen omalla verkkosivullaan: https://janileinonen.com/
- Osmo Rauhala on kuvataiteilija ja maanviljelijä. Ruoka-aiheet ovat harvoin esillä hänen teoksissaan suoraan, mutta teoksia katsellessa voi miettä, onko jotakin tapoja, joille työ maanviljelijänä heijastuu myös taitelijan taiteelliseen työskentelyyn. https://www.osmorauhala.net/
- Koert van Mensvoort on taitelija ja filosofi, joka hyödyntää teoksissaan monenlaisia medioita. Hän on käsitellyt ruoka-aiheita useissa teoksissaan, mm. In vitro cookbook esittelee reseptejä, jotka tehdään laboratoriossa kasvatetusta lihasta ja Organicic Coke spekuloi tulevaisuuden tuotevalikoimalla. https://www.mensvoort.com
- Teuri Haarla on käsitellyt maanhoitoon liittyviä teemoja mm. maataideteoksissaan Earthworm Fields ja Moulderness Park. http://biodrunk.com/
Taideteoksessa viljellään:
- Anni Rapinojan teos Maan ikkuna toteutettiin Kuntsin modernin taiteen museon edustalle. Kaupunkilaiset saivat hoitaa puutarha ja maistella sen satoa. https://www.vaasa.fi/uutinen/maataideteos-maan-ikkuna-on-vaasalaisten-yhteinen-kasvimaa
- Agnes Denes´in teoksessa Wheatfield – A Confrontation: Battery Park Landfill, Downtown Manhattan viljeltiin yhden kasvukauden ajan vehnää vanhan kaatopaikan paikalla Manhattanilla. http://www.agnesdenesstudio.com/works7.html
- Jan-Erik Anderssonin Pehr Kalm Revival -ympäristötaideteoksessa rekonstruoitiin osa Pehr Kalmin perustamasta kasvitieteellisestä hyötypuutarhasta. Taideteoksen lähtökohtana käytettiin karttaa alkuperäisestä puutarhasta. http://www.abo.fi/public/fi/News/Item/item/5739
- Christina Stadlbauerin ja Ulla Taipaleen Melliferopolis -teoksessa pystytettiin Helsinkiin kahdeksankulmaisia mehiläispesiä. Lisäksi aihepiiristä järjestettiin konsertteja ja työpajoja. https://melliferopolis.net/
Taiteen ja tieteen yhteistyötä:
- Naudan historian museo on Terike Haapojan ja Laura Gustafssonin tieteellis-taiteellinen projekti, jossa maailmanhistoriaa tarkastellaan ihmisen sijaan naudan näkökulmasta ja historia on koottu museomaiseksi näyttelyksi. Teos on osa laajempaa Toisten historia -projektia. http://www.gustafssonhaapoja.org/museum-of-the-history-of-cattle/
- Bart Vandeputin ja hänen yhteistyökumppaneidensa monitaiteisessa 1HAMP -projektissa keskiössä on Latviassa sijaitseva aroniaviljelmä. Projektissa tutkitaan eri tavoin aroniamarjojen mahdollisuuksia kommunikoida ihmisen kanssa. http://www.bartaku.net/1-hamp
Lisälukemista:
Vastuullisen ruuan teemoja on lisäksi käsitelty viime vuosina mm. vuoden 2017 Poliittisen valokuvan festivaalilla sekä Haiharan taidekeskuksen Ruoka -teemanäyttelyssä ja Hyvinkään taidemuseon Heponauta -näyttelyssä vuonna 2014.
- https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/ruoka
- https://www.hyvinkaa.fi/globalassets/hyvinkaan-taidemuseo/nayttelyt/2014/nayttelytiedotteet/heponauta_tiedote-yleisolle-19.5.2014.pdf?fbclid=IwAR1XzEvJ85A5KGfgqix9eXo71-aANrJei9YijftrBCNI4ejabfNq9BfguSY
- Veganismi valtaa alaa kuvataiteissa. Vegaaniliitto (2013). http://vegaaniliitto.fi/www/fi/vegaia/artikkelit/veganismi-valtaa-alaa-kuvataiteissa
Vinkkilista kuvataiteen opettajalle
Seuraavaan vinkkilistaan on koottu vinkkejä kuvataideopettajalle, kun aiot käsitellä opetuksessasi vastuullisen ruokaan, ruuantuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Tälle sivulle on koottu aiheesta sellaisia näkökulmia, jotka saattavat hyödyttää kuvataiteen opettajaa. Tarvittaessa kannattaa käyttää hyväkseen myös muita Open ruokaoppaan sivuja. Omiinkin käsityksiin on syytä suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa oppaasta löytyvä ruokamyyttien lista.
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
- Opetelkaa mainoskriittisyyttä. Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun.
- Vaikuttakaa käytännössä. Ruoka-aihe tarjoaa lukuisia käytännön vaikuttamismahdollisuuksia. Tarttukaa tilaisuuteen ja harjoitelkaa taiteen tarjoamia vaikuttamiskeinoja myös ruoka-aiheen parissa.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja monien eri oppiaineiden yhteisopetukseen. Vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle ja miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Tehtäväideoita
1. Virtuaalivierailu Valokuvataiteen museoon
Valokuvataiteen museossa oli vuonna 2017 ruoka-aiheinen näyttely osana Poliittisen valokuvan festivaalia. Osa näyttelyn kuvista on edelleen esillä museon sivulla: https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/ruoka Tutustukaa kuviin ja tehkää valintanne mukaan myös niihin liittyviä tehtäviä: https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/sites/default/files/inline-attachments/2017-05/2017_pvf_ruoka_oppimateriaali.pdf
2. Tutustutaan eläinsuojelutoimijoihin
Tutustukaa erilaisiin tuotantoeläinten eläinsuojelutoimintaa tekeviin tahoihin niiden nettisivujen kautta. Etsikää sivuilta kunkin toimijan toiminnan pääasiallinen tarkoitus, sekä tapoja, joilla taho toteuttaa tavoitettaa (eli mitä taho käytännössä tekee). Laatikaa löytämienne tietojen pohjalta mainosjuliste valitsemallanne toteutustekniikalla. Sopivia tahoja ovat esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus, Eläinsuojelukeskus Tuulispää, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ry, Animalia ja Oikeutta eläimille.
Vinkki! Valmiista mainoksista kannattaa vinkata niitä edustaville tahoille. Tahot voivat olla kiinnostuneita julkaisemaan mainoksen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa!
3. Kriittiset valokuvat ja videot
Ostopäätösten tai muun kuluttajavaikuttamisen lisäksi myös ravisuttava ja hauska teos voi olla oiva vaikuttamisen tapa. Etsitään yhdessä kriittistä ruoka-aiheista kuvastoa taiteen kentältä. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi tämän sivun esimerkkitaitelijoista. Keskustellaan teoksista yhdessä. Mitä ajatuksia teos herättää? Minkä viestin teoksen tekijä tuo esille, käykö se selvästi ilmi? Näkyykö teoksessa mainosten elementtejä tai tehokeinoja? Mitä? Onko teos onnistunut?
4. Suunnittele kouluun kasvimaa
Koulukasvimaa voi olla erinomainen apuväline koulun ruokakasvatuksessa ja puutarhan visuaalinen suunnittelu istuu kuvataiteen tunnille hienosti. Aluksi voitte inspiroitua erilaisista koulupuutarhoista vaikkapa tällä sivulla: https://puutarhakasvatus.fi/blogi/suomalainen-koulupuutarha-−-siis-mika/ ja toiminnasta kokonaisuudessaan täällä: https://puutarhakasvatus.fi/taidekasvatus-koulupuutarhassa/
Täältä löydätte ohjeet nopeaan suunnitteluprosessiin: https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/aktiivinen-kansalainen-perustaa-puutarhan/
Puutarhakasvatus.fi -sivusto tarjoaa lisää vinkkejä puutarhan perustamiseen ja hoitoon.
5. Suunnittele viihtyisä kanala
Suunnittele viihtyisä kanala seuraavien tietojen perusteella. Kana viihtyy kanalassa, jos siellä on:
- paljon tilaa
- seinällinen ja katollinen munintapesä, jonka sisällä on lähes pimeää ja jossa on esimerkiksi heinillä tai puruilla pehmustettu pohjaorsia, joille kana voi lennähtää yöksi nukkumaan
- lattialla kerros kutterinpurua tai oljen ja turpeen sekoitusta
- aina kalkkia ja soraa saatavilla omissa astioissaan
- puhdasta juomavettä sekä sisällä että ulkona
- mukavaa puuhasteltavaa sisätiloissa, kuten kokonaisia keittämättömiä kaalinpäitä, lanttuja ja sokerijuurikkaita nokittavaksi ja kokonaisia heinä- tai olkipaaleja tongittaviksi
- mahdollisuus päästä ainakin keväästä syksyyn ulkoilualueelle, jossa on näkösuojia, kuten puita tai pensaita
- tuttuja kavereita. Kanoja on oltava ainakin kaksi ja kanojen viihtyvyyttä parantaa, jos parvessa on myös kukko.
- Kana viihtyy pienessä parvessa ja väljissä tiloissa.
Harjoitus on poimittu SEY:n Tervetuloa kanalaan -materiaalista (s.16).
https://www.sey.fi/images/pdf/sey_kanaopas_lr.pdf
6. Mitä mainokset kertovat?
Mainoksilla yritetään vaikuttaa meihin monin tavoin. Etsitään ruoka-aiheisia mainoksia ja pohditaan seuraavia kysymyksiä: Pidätkö mainoksesta? Mitä mainos pyrkii meille sanomaan (suoraan tai ns. rivien välistä)? Minkälaisia keinoja mainoksessa käytetään viestin välittämiseen? Miten mainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
7. Vastamainostyöpaja
Ruokaa mainostetaan paljon ja siksi on tärkeää, että osaamme tulkita mainosten viestejä ja niiden alle piiloon jääviä ruokafaktoja. Vastamainosten tarkastelu ja tekeminen on yksi erinomainen metodi aiheen harjoitteluun. Valmiit materiaalit ja askelmerkit ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan vetämiseen löydät täältä (kohta 6): https://openruokaopas.fi/ruoka-mediassa-opekoulutuksen-antia/
8. Dokumentin vaikuttamiskeinot
Katsotaan Cowspiracy -elokuvan tiivistelmä (15 min.) YouTubesta ja mietitään millaisia vaikuttamiskeinoja siinä on käytetty. Entä millaisia ajatuksia ja tunteita dokumentti herättää?
Samantyyppisen harjoituksen voi toteuttaa myös mm. ruoka-aiheisista vlogeista, joita oppilaat voivat itse etsiä.
9. Vastamainontaa kevyemmin
Tutustukaa oheiseen vastamainosgalleriaan, eli erilaisiin ruoka-aiheisiin vastamainoksiin. Katselkaa vastamainoksia ensin kaikessa rauhassa. Valitkaa sitten yhteiseen tarkasteluun esim. 3 vastamainosta ja pohtikaa niitä niiden avulla seuraavia kysymyksiä:- Mitä tuotetta tai brändiä vastamainoksessa on muunneltu?
– Mitä valittu vastamainos pyrkii meille viestimään (suoraan tai ns. rivien välistä)?
– Minkälaisia keinoja valitussa vastamainoksessa käytetään viestin välittämiseen?
– Miten valittu vastamainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
– Pidätkö valitusta vastamainoksesta? Miksi, miksi et?
Lopuksi voitte keskustellen valita mielestänne parhaan vastamainoksen.
