Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tässä Open ruokaoppaan matematiikan oppiaineen tekstissä aihetta on käsitelty siitä näkökulmasta, miksi matematiikan opetus tarvitaan mukaan vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn. Ruuantuotannon ympäristöongelmia ja -ratkaisuja, eläinten oikeuksia, ihmisoikeuksia, sekä kulttuurisia ja taloudellisia kysymyksiä pohditaan muiden oppiaineiden teksteissä. Löydät sivustolta vaikka mitä uutta ja kiinnostavaa, sekä monia yhtymäkohtia eri oppiaineiden sisältöihin! Materiaali toimii siis hyvänä lähtökohtana myös monialaisen oppimisen suunnitteluun.
Lyhyen alkutekstin jälkeen löydät tältä sivulta laskutehtäviä erilaisista vastuulliseen ruokaan liittyvistä aiheista. Toivottavasti tehtävät pääsevät käyttöön luokkahuoneessasi! Voit käyttää sivustoa taustamateriaalina itsellesi, tai ohjata oppilaat tai opiskelijasi sopivan kohdan pariin. Sivun kuvia voit käyttää opetustarkoitukseen, kun mainitset kuvissa näkyvät lähteet käytön yhteydessä.
Inspiroivia hetkiä vastuullisen ruuan parissa!
Mittakaavojen taju on kaiken a ja o
Nälkäänäkevien määrää maailmassa kasvaa, on ilmastonmuutos ja katastrofaalinen luonnon monimuotoisuuden väheneminen, vesistöjen ravinnekuormitus, tuotantoeläinten huonot olot, ruokahävikin valtava määrä ja lannoiteteollisuuden raaka-aineiden väheminen, esimerkiksi fosforipula. Sitten on haastava tilanne työpaikalla, jossain välissä pitää ehtiä leipoa ystävälle syntymäpäiväkakku ja biojäteastia haisee. Nykymaailman kiireessä ongelmat ja haasteet puuroutuvat epämääräiseksi massaksi ja niiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestystä on usein hankalaa hahmottaa.
Ihmisen kyky hahmottaa mittakaavoja on rajallinen. Suurten lukujen hahmottamisen harhat ovat tuttuja monille meistä. Miljoonat ja miljardit sekoittuvat helposti, mutta meille ei ole luontevaa ajatella myöskään ongelmia siinä mittakaavassa, jossa niitä nykyään esiintyy, vaikka ongelmat ovatkin jo useimpien tiedossa. Huomiokykymme terästyy, kun kohteena on yksilö tai pienempi joukko ja yksinkertaisempi väite on tuntuu meistä helposti todenmukaisemmalta kuin monimutkainen. Mitä vähemmän aivojen täytyy prosessoida väitettä, sitä oikeammalta se vaikuttaa.
Tiedon jakelukanavien muuttuminen voi tehdä hahmottamisesta entistä vaikeampaa. Sanomalehdessä on pääuutisia ja pikku-uutisia, mutta kännykän näytöltä ja varsinkin pelkkää otsikkoa vilkuillessa ei useinkaan käy ilmi, kuinka merkittävänä asiana mediatalo aihetta pitää. Tietotulvassa ilmastonmuutos, kotoaan karannut koira, maatalouden kannattavuusongelmat ja tarjouksessa oleva muropaketti sekoittuvat.
Myös tutkimustulosten luotettavuuden arviointi voi tuntua hankalalta. Yksittäisen tutkimuksen tuloksella tulisi olla toisenlainen painoarvo kuin tuloksella, jossa on tehty tieteellinen synteesi useiden aiempien tutkimusten tuloksista, mutta kuinka usein osaamme arvioida uutisia tutkimustuloksista tällä perusteella?
Luotamme lisäksi aisteihimme kovasti ja arvotamme helposti omien aistiemme kautta saadun tiedon korkeammalle kuin abstraktin tiedon. On ongelmia ja vaikutuksia, jotka voimme aisteillamme havaita ja on niitä, joita emme voi. On esimerkiksi paljon puhuttu merten roskaantuminen, jonka vaikutukset voimme omin silmin nähdä ja sitten on ilmastonmuutoksen vaikutukset, joissa meidän on uskottava tutkijoita, kun he sanovat että tämäkin äärimmäinen sääilmiö melko todennäköisesti liittyy ilmastonmuutokseen.
Ruuan elinkaaren aikana suurimmat ilmastopäästöt (n. 60%) syntyvät alkutuotannossa maatilalla. Tämä kuitenkin usein unohtuu julkisessa keskustelussa, jossa hoetaan ruuan kuljetusmatkojen ja pakkausten isoista ympäristövaikutuksista (ilmastopäästöjen osuus yhteensä noin 10%). Tämä voi johtua siitä, että tiedämme liikenteestä syntyvän paljon ilmastopäästöjä ja päästöt on ikäänkuin helppo hahmottaa, koska kulkuneuvojen pakokaasun voimme nähdä (vaikka pakokaasun ilmaston kannalta ongelmallista hiilidioksidia emme näekään). Myös ruuan pakkausten ympäristövaikutukset ymmärrämme helposti, koska näemme jätteen omilla silmillämme. Maatilalla ja sen ympäristössä syntyneitä ympäristövaikutuksia ei voi kaupassa enää nähdä, ja ilmastopäästöjen osalta näkeminen on mahdotonta jopa maatilalla.
Lisäksi eri tuotteilla on erilaiset ympäristövaikutukset: toisilla suuremmat ja toisilla pienemmät. Naudanlihakilon tuottamisen päästökerroin, maankäytön kerroin ja vesijalanjälki ovat huomattavasti suuremmat kuin härkäpapukilon, mutta sitä voi olla vaikeaa uskoa, sillä harva meistä pääsee maatilalle arvioimaan tuotannon vaikutuksia omilla aisteillaan. Esimerkiksi energian ohivirtausta tuotantoketjussa ei edes viljelijä itse voi nähdä.
Vaikka mielellään puhuisimme yhdestä ongelmasta kerrallaan, on hyvä muistaa, että on olemassa monenlaisia ympäristövaikutuksia, jotka eivät ole keskenään vertailtavissa. Vaikkapa tuotannon hiilitasetta ja veden ja energian kulutusta on tarkasteltava rinnakkain. Mikään niistä ei ole absoluuttisesti tärkeämpää kuin toinen eikä yhteneväistä mittaria niiden vertailulle ole olemassa.
Kysymys kuuluukin, millä tavoin voimme auttaa ihmisiä mittakaavojen hahmottamisessa? Millaisia visuaalisia esityksiä voimme saada aikaan ja millaisia harjoituksia teettää mittakaavaerojen hahmottamiseksi?
Vinkkilista matematiikan opettajalle
Ruoka on valtavan monialainen ilmiö. Tähän vinkkilistaan on koottu yleisiä vinkkejä vastuullisen ruuan teemojen käsittelyyn matematiikan opetuksessa.
- Kriittinen asenne kannattaa. Vastuullisen ruuan teemoista on olemassa valtavasti tietoa ja iso liuta myös virheellisiä käsityksiä. Omiin käsityksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja ohjata myös oppilaat tällaiseen toimintatapaan. Hyvä aloituspiste omien käsitysten tarkistamiseen on vaikkapa oppaasta löytyvä ruokamyyttien lista. Matematiikan opetuksessa erityisesti aiheen mittakaavojen hahmottamisen opettaminen on keskeistä.
- Tehkää yhteistyötä. Opas tarjoaa mainioita kosketuspintoja matematiikan ja monien muiden oppiaineiden yhteisopetukseen. Vilkuile läpi myös muiden oppiaineiden tekstejä ja tehtäviä ja vinkkaa oppaasta kivalle kollegalle. Miettikää, mitä asioita voisitte opettaa yhdessä!
- Käykää rohkeasti arvokeskusteluja. Ruoka on nykyään tärkeä osa identiteettiämme ja vastuulliseen ruokaan liittyvät keskustelut saattavat helposti muuttua tulen polttaviksi. Se ei haittaa, vaikka keskustelujen moderointi voikin tuntua opettajasta haastavalta. Etsikää tietoa yhdessä ja pohtikaa asioita monelta kantilta. Säilyttäkää maltti ja pyrkikää dialogiin.
Tehtäviä
1. Kuinka paljon peltoa tarvitaan, jos kaikki suomalaiset söisivät vain ruisleipää? Asukkaita on 5,5 miljoonaa ja energiantarve 10 MJ/vrk. Ruisleivässä on 8400 kJ/kg, jauhoja 73 % ja ruissato on 2300 kg/ha. Suomessa on peltoa noin 2 miljoonaa hehtaaria (Vastaus 0,76 milj. ha) (Hautala M., Fysiikkaa pellosta pöytään ja takaisin, 2007)
2. Paljonko peltoa tarvitaan, jos ajetaan ohrasta tehdyllä bioetanolilla? Ohran hehtaarisato on 3500 kg, josta saadaan bioetanolia 1200 l. Auto kuluttaa 6 l/100 km ja sillä ajetaan 20000 km/a. (Hautala M., Fysiikkaa pellosta pöytään ja takaisin, 2007)
3. Maailmalla soijaa käytetään tuotantoeläinten yhtenä pääasiallisena ravintona. Tutustu tämän linkin kautta siihen, kuinka paljon soijaa on tarvittu erilaisten eläinperäisten ruokatuotteiden tuotantoon (jääkaapin 1. sivu): http://hiddensoy.panda.org/
Valitse 3 ruoka-ainetta ja tee pylväsdiagrammi, jonka avulla esität sivuston tietoja: Kuinka paljon valittu ruoka-aineannos painaa (sivuston määrittämä paino) ja kuinka paljon sen tuottamiseen on tarvittu soijaa. Muista tehdä diagrammiin asianmukaiset lähdeviitteet!
4. Kuinka paljon säästyisi luonnonvaroja, jos kaikissa Suomen kouluissa yksi liharuokapäivä viikossa vaihdetaan kasvisruokapäiväksi?
a) Jos yksi liharuokapäivä viikossa vaihdetaan kasvisruokapäivään kaikissa Suomen kouluissa, paljonko raakaa lihaa säästyisi vuodessa?
b) Kun liha korvataan kasviksilla, paljonko kasviksia tarvitaan vuodessa? Ota kypsä liha vertailukohdaksi.
c) Kuinka paljon säästyisi vettä?
d) Kuinka paljon säästyisi maapinta-alaa?
e) Kuinka paljon ilmastopäästöt vähentyisivät?
f) Kuinka monta eläintä säästyisi?
g) Keksi kohdille c-e sopiva vertailukohta (esim. monta jalkapallokentää, monta uimastadionillista, montako lentoa maailmanympäri) ja ilmoita tiedot myös suhteessa vertailukohtaan.
Laskelmien taustatiedot saat tästä pdf-dokumentista.
