Vastuullisen ruuan sanasto

Kuva: Hanna Kaisa Hellsten

Ruokaan ja ruuantuotantoon liittyy paljon erityissanastoa. Jo itse maataloutta kuvataan monin sanoin. Maatalouden ohella puhutaan maanviljelystä, ruuantuotannosta, kasvinviljelystä, kotieläintuotannosta ja maatalousyrittäjyydestä. Iso osa maatalouden sanastosta on meille monelle arjessa jo melko vierasta. Kun soppaan lisätään koko ruokajärjestelmä ja sen kestävyyttä kuvaava sanasto, on moni ihan hukassa.

Oheiseen sanastoon on kerätty 10 vastuulliseen ruokaan ja kestävään ruuantuotantoon keskeisesti liittyvää sanaa selityksineen. Sanaston tavoitteena on auttaa lukijaa Open ruokaoppaan lukemisessa ja toisaalta tehdä tekstistä sujuvampaa. Kun jokaista termiä ei tarvitse tekstissä avata juurta jaksaen joka kerta kun sitä käytetään, muuttuu lukeminen jouhevammaksi. Moni taho on aiemmin tehnyt hyviä sanastoja ja luonut määritelmiä ruokateemasta. Termien määritelmät onkin kerätty tähän sanastoon aiemmin julkaistuista sanastoista. 

Jos haluat käyttää sanastoja sananselitystehtäviin, voit tulostaa valmiit kortit täältä.

Ruokajärjestelmä
Ruuan tuotannon ja kulutuksen kokonaisuus, joka sisältää maatalousjärjestelmän, ruuan markkinoinnin, jalostuksen, kuljetuksen, hankinnan ja kulutuksen sekä päätöksenteon ja instituutiot. (1)

Kestävä maataloustuotanto
Kestävä maataloustuotanto on ekologisesti ja ympäristöllisesti kestävää, taloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja kulttuurisidonnainen prosessi, joka takaa maatalouden pitkän aikavälin tuottavuuden. (1)

Tavanomainen maatalous
Tuotantomenetelmälle on tyypillistä teollisesti valmistettujen väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, erikoistuminen ja tuotannon yleinen tehostaminen sekä melko avoin ravinnevirta. Vallitseva tuotantomenetelmä teollistuneissa maissa. Käytetään myös nimitystä kemiallis-tekninen maatalous. (1)

Luonnonmukainen maatalous, eli luomutuotanto
Kansainvälisesti sertifioitu tuotantotapa, joka kieltää väkilannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käytön. Kasvunsääteiden, antibioottien ja geneettisesti muunneltujen organismien käyttö on kielletty tai käyttöä rajoitetaan tiukasti. Viljelyssä hyödynnetään viljelykiertoa, seosviljelyä, viherlannoitusta, kompostointia sekä eloperäistä lannoitusta. (1)

Viljelykierto
Viljelykierto on luonnonmukaisen viljelyn käytännöistä keskeisin. Sillä tarkoitetaan viljely- ja maanparannuskasvien paikan vaihtamista säännöllisesti vuosittain suunnitellussa järjestyksessä. Viljelykierron tärkein tehtävä on pitää viljelymaan ravinnemäärät tasapainossa, sillä eri kasvit käyttävät ravinteita eri määriä ja osa kasveista (mm. pavut ja herneet) jopa lisäävät ravinteita maahan. Viljelykierrolla myös kasvatetaan eloperäisen aineen määrää maassa, ehkäistään kasvitauteja ja vähennetään tuhohyönteisten määrää puutarhassa tarjoamalla niiden luontaisille vihollisille turvapaikkoja sekä hallitaan rikkakasvien määrää. (3)

Viherlannos
Viherlannos on seos erilaisia viljelymaata hoitavia kasveja eli maanparannuskasveja, joista ei kerätä satoa. Viherlannoksessa on mukana maahan typpeäsitovia kasveja, kuten tattaria, apiloita (esim. persianapila ja veriapila) ja virnoja (esim. ruisvirna), sekä pölyttäjiä houkuttelevia kasveja (esim. hunajakukka) ja maata voimakkaalla juuristollaan muokkaavia kasveja (esim. auringonkukka). Viherlannos lisää typen ja eloperäisen aineksen määrää maassa, sekä vähentää rikkakasvien määrää. Viherlannoksen paikkaa vaihdetaan kasvimaalla vuosittain (tai parin vuoden välein) viljelykiertosuunnitelman mukaisesti. (3)

Ruokaturva
Toteutuu, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa terveellisen ja aktiivisen elämän ylläpitämiseksi. (1)

Tuotantoeläin hyvinvointi
Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite. Siihen sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. (4)

Ruokahävikki
Ruokahävikki on pellolta korjattu sato, jota ei käytetä ruuaksi. Arviolta kolmasosa maailman ruokatuotannosta menetetään ruokahävikin seurauksena. (1)

Ruokakansalaisuus
Tilanne, jossa kansalainen on tietoinen ruuan kokonaisvaltaisesta laadusta – paitsi terveellisyydestä ja turvallisuudesta, myös ruuan tuotannon ja kulutuksen järjestelmään liittyvistä laatutekijöistä (oikeudesta ruokaan, ruuan eettisyydestä, reiluudesta, ympäristövaikutuksista ja kulttuurisuudesta). (2)

Lähteet:

Lisäksi suosittelemme maaperän ja kestävän viljelyn sanaston selvittämiseen Baltic Sea Action Groupin Maaperäsanastoa! https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2018/08/Maan-puolustuskurssi-SANASTO.pdf

Kotieläintiloilla ja esimerkiksi harrastekanaloissa eläimillä on erilaiset oltavat kuin tuotantotiloilla. Kuva: Pinja Sipari

Open ruokaopas kertoo vastuullisesta ruuasta ja kestävästä ruuantuotannosta sinun oppiaineesi näkökulmasta. Sivuston on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.