Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry yhteistyökumppaneineen järjestää syksyllä monipuolisia ruoka-aiheisia koulutuksia yläkoulun ja lukion eri oppiaineiden opettajille. Koulutusten jälkeen koulutusmateriaalit julkaistaan Open ruokaoppaan sivuilla kaikkien kiinnostuneiden käyttöön.
Koulutussarjan ensimmäinen koulutus järjestettiin Helsingissä, ihanalla Kumpulan koulukasvitarhalla perjantaina 6.9.2019. Seuraavassa on esitelty koulutuspäivän ohjelma ja sisällöt. Voit hyödyntää materiaaleja vapaasti.
Koulutus järjestettiin yhteistyössä Kumpulan koulukasvitarhalla toimivan Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen kanssa. Mari Paakkinen Kumpulan koulukasvitarhalla toimivasta Vihreän oksan Werstaasta piti meille esittelykierroksen Kumpulan koulukasvitarhalla. Sinä voit tutustua koulukasvitarhaan täällä.
———————————————————————————————————–
Tutustuminen Käpylän peruskoulun koulupuutarhaan
Käpylän peruskoulussa on ollut vakiintunutta koulupuutarhatoimintaa jo parin vuosikymmenen ajan. Koulupuutarha sijaitsee Kumpulan koulukasvitarhalla, muutaman sadan metrin päässä koululta. Käpylän puutarhatoimintaa meille esittelivät puutarhatiimin vetäjä, koulunkäyntiavustaja Jenni Garrido, sekä biologian ja maantieteen opettaja Janne Riehunkangas. Voit lukea Käpylän peruskoulun puutarhatoiminnasta lisää täältä.
———————————————————————————————————–
Puutarhakasvatuksen menetelmiä
Puutarhaa voi hyödyntää hyvin monenlaisten asioiden oppimisympäristönä. Koulutuspäivän aikana tutustuimme joihinkin puutarhakasvatuksen menetelmiin käytännön harjoitusten avulla. Seuraavista kohdista löydät päivän aikana tehtyjen harjoitusten tehtävänannot ja linkit mahdollisiin lisämateriaaleihin.
Lapiodiagnoosi
Ammattiviljelijät arvioivat viljelymaansa laatua ja kuntoa niin kutsutulla peltomaan laatutestillä, josta käytetään myös nimeä lapiodiagnoosi. Aistinvaraisilla havainnoilla ja yksinkertaisella tutkimusvälineistöllä maaperästä ja sen kunnosta voidaan saada yllättävän hyvä käsitys.
Lapiotestissä maaperään kaivetaan vajaan puolen metrin syvyinen kuoppa ja maata havainnoidaan kuopan seinämästä ja kaivuumaasta. Ammattilaisten testissä käytetään hiukan laajempaa välineistöä ja testataan useampia asioita, mutta oppimiskäytössä saadaan kiinnostavia tuloksia vähemmälläkin.
Yleensä lapiotesti tehdään peltomaasta. Opetuskäytössä testiä voidaan kuitenkin käyttää myös erilaisten maalajien ja maaperätyyppien vertailuun. Parhaiten testi sopii kivennäismaan tutkimiseen, mutta vertailun vuoksi testi voidaan toteuttaa esimerkiksi savisella pellolla, turvepellolla ja kangasmetsässä.
Testin toteuttamiseen tarvitaan pistolapio. Lisäksi hyödyksi voivat olla ämpäri, puukko, mittanauha ja parin neliön kokoinen vaalea muovi. Aikaa kaivamiseen ja täyttämiseen, sekä havaintojen tekoon kannattaa varata ainakin tunti.
Tulostettavat ohjeet ja analysoinnin tueksi tarvittavaan tutkimuslomakkeen löydät täältä.
Taidetta puutarhassa
Tässä tehtäväpisteessä tehtiin kaksi harjoitusta.
Kasviystäväni
Jokainen ryhmäläinen tekee tämän harjoituksen itsenäisesti. Jokainen valitsee yhden tyhjän kortin. Sitten jokainen valitsee puutarhasta yhden kasvin, josta erityisesti pitää (tai vaihtoehtoisesti ei pidä). Kortin toiselle puolelle piirretään kuva kasvista havainnoiden sitä ja sen yksityiskohtia mahdollisimman tarkasti. Älä piirrä sitä, miltä kuvittelet kasvin näyttävän, vaan keskity näköhavaintoosi ja toista se korttiin.
Kortin toiselle puolelle kirjoitetaan runo joko kasvista, tai kasville. Runon tyyli on vapaa.
Taidetta kasvinosista
Tämän harjoituksen voitte tehdä porukalla. Etsikää puutarhasta kauniita ja kiinnostavia elementtejä: kiviä, oksia, lehtiä, kukkia jne. Voitte kerätä myös joitakin puutarhakasveja tai niiden osia, kunhan noudatatte tässä kohtuutta. Valituista elementeistä loihditaan taideteos valitsemaanne paikkaan. Teoksen ei tarvitse olla iso, vaan se voi olla myös aika pikkuruinen ja hienovarainen. Alla on yksi idea ajatuksenruuaksi, mutta lopputulos voi olla mitä vain!
Teoksenne on luultavasti katoavaista luonnetta, joten ottakaa lopuksi kuva teoksestanne!
Ötökät ovat ruuantuotannon kannalta tärkeitä
Ötökkä on epävirallinen termi, jolla tarkoitetaan silmillä nähtäviä, pieniä selkärangattomia eläimiä. Niittyhepokatti, kontukimalainen, lehtokotilo, rauniolukki, metsähyttynen, kasteliero, hevosmuurahainen ja rapsikuoriainen ovat kaikki ötököitä. Eläinkunnan pääjaksoista ne kuuluvat niveljalkaisiin ja nilviäisiin. Maapallolla elelee valtava joukko eri ötökkälajeja, esimerkiksi hyönteislajeja tunnetaan jo yli miljoona.
Monet ötökät ovat ruuantuotannon kannalta monin tavoin hyvin tärkeitä ja tarpeellisia. Toisaalta osa ötököistä on pelloilla ja puutarhassa haitallisia ja niiden määrä halutaan pitää kurissa.
Tutustukaa aiheeseen lisää YMPPI – ympäristökasvatusta puutarhassa -materiaalin avulla. Suunnitelkaa ja kuvatkaa sitten lyhyt video (kännykkäkameralla tai tabletilla), jossa kerrotte lukemastanne ja esittelette oppimaanne puutarhassa tekemienne käytännön havaintojen pohjalta. Painottakaa videolla erityisesti ötököiden ruuantuotantoon liittyviä hyviä puolia.
Taustamateriaalin löydätte täältä: https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/otokka-on-ystava/
****************************************
Mistä ruoka tulee?
Monet ihmiset eivät enää tiedä miten tututkaan syömämme vihannekset kasvavat. Puutarha on erinomainen paikka tutustua tähän!
Valitkaa yksi vihannes tai muu syötävä hyötykasvi ja tutustukaa netissä sen keruuohjeisiin ja käyttöön. Kuvatkaa sitten lyhyt video, jossa esittelette valitsemanne kasvin ja sen tuntomerkit, näytettä miten satoa korjataan ja kerrotte mihin sitä käytetään (esim. “sopii hyvin keittoihin, voidaan käyttää myös kakkutaikinassa” tms.).
Jos ehditte, voitte tehdä myös toisen vastaavanlaisen videon.
****************************************
Puutarhan rakenteet
Yksinkertaisimmillaan koulupuutarha voi koostua pelkistä kohopenkeistä. Rakenteita voi puutarhassa kuitenkin olla hyvin monenlaisia: kohopenkkejä, erilaisia kohopenkkien reunuksia, kasvatuslaatikoita, lämpöpenkki, kasvihuone, välinevarastot, hyönteishotelli, linnunpelätit jne.
Kumpulan koulukasvitarhalla on hyvin monenlaisia puutarhan rakenteita. Kulkekaa ympäri puutarhaa ja tutustukaa erilaisiin rakenteisiin. Voitte määritellä itse mitä kaikkia rakenteita haluatte ottaa mukaan.
Tehkää lyhyt video, jossa esittelette erilaisia rakenteita ja pohditte niiden hyviä ja huonoja puolia.
HUOM! Muut harjoitukset sopivat erinomaisesti suoraan opetuskäyttöön. Tämä harjoitus on enemmänkin taustamateriaalia opettajalle puutarhan suunnittelua varten.
****************************************
Ruokaa suoraan luonnosta
Monet Suomen luonnossa kasvavat kasvit ovat terveellistä ja maukasta syötävää. Mustikka, puolukka, hilla, metsämansikat ja monet sienet ovat kaikille tuttuja herkkuja ja nykyään puhutaan entistä enemmän myös nk. villivihanneksista tai hortasta. Ne tarkoittavat luonnossa kasvavia syötäviä kasveja ja niiden kukkia, lehtiä, varsia ja juuria. Luonnonkasvit ovat ympäristöystävällistä syötävää, sillä niitä ei tarvitse kastella tai lannoittaa.
Luonnon antimia kerätessä oppii samalla tunnistamaan kasveja ja maistelun kautta kasvintunnistuksesta voi tulla kiinnostava harrastus. Tuttuja syötäviä kasveja ovat mm. vuohenputki, orvokit, apilat, mesiangervo, poimulehti, niittysuolaheinä ja käenkaali.
Muistathan, että ennen kuin popsit luonnon herkkuja poskeen, on erittäin tärkeää varmistua siitä, että tiedät mitä syöt!
Villivihanneksista ensimmäiset pilkistävät maasta heti lumien sulettua. Useimmat villivihannekset kannattaa kerätä nuorina ja nuppuisina ennen kukintaa. Intensiivisin satokausi loppuu usein juhannuksen tienoilla, mutta villivihannesten keräilyä voi jatkaa loppusyksyyn saakka, jolloin ne täydentävät marja- ja sienisatoja. Kuiva poutasää on ihanteellisin keräykseen.
Villivihanneksia kasvaa kaikkialla: metsissä, niityillä, kotipihoissa ja puutarhoissa. Kerätessä kannattaa varmistua siitä, että maa ei ei ole keräyspaikalla pilaantunutta. Lähimpään maantiehen on hyvä olla matkaa 50–100 metriä. Älä kerää lantalan tai teollisuuslaitosten läheisyydestä ja varmista, ettei keräysalueella ole käytetty torjunta-aineita.
Muista noudattaa jokamiehenoikeuksia, eli jätä toisen kodin ja pihapiirin läheisyydessä kasvavat villivihannekset rauhaan. Kerää villivihanneksia maltillisesti omiin tarpeisiin niin, että paikalle jää kasveja kasvamaan. Älä poimi kasveja juurineen ja vältä kasvavien puiden vahingoittamista. Esimerkiksi kuusen kerkät eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.
Huuhtele villivihannekset ennen niiden syöntiä tai säilöntää. Osa villivihanneksista kiehautetaan kevyesti ennen ruuanlaittoa (mm. nokkoset). Villivihanneksista voi tehdä monenlaista ruokaa niin kylmiä kuin lämpimiäkin ruokia ja juomia. Talven varalle villivihanneksia voi myös pakastaa, kuivattaa, umpioida tai säilöä öljyyn tai etikkaan.
TEHTÄVÄ: Etsikää oheisten korttien avulla mahdollisimman monta erilaista villivihannesta. Pyrkikää löytämään kutakin kasvia sen verran iso määrä, että koko ryhmä saa pienen maistiaisen. Kootkaa löytämänne kasvit pöydälle näyttelyksi, jossa kuvakortti toimii nimikylttinä.
(Huom! Vihreäreunaiset kortit sopivat paremmin keväällä kerättäväksi, oranssireunaisia voi kerätä myös syksyllä.)
———————————————————————————————————–
Koulupuutarhan perustaminen ja hoito
Päivän lopuksi osallistujat kuulivat lyhyen luennon aiheesta koulupuutarhan perustaminen ja hoito. Voit katsoa luentokalvot täältä. Lisää aiheesta voit lukea https://puutarhakasvatus.fi/ -nettisivulta kohdasta Puutarhan perustaminen ja hoito.
Linkit esityksen videoihin:
Oppitunti puutarhassa: https://www.youtube.com/watch?v=ZMUwNddx78c&t=5s
Laatikkopuutarhan kesä 2018: https://www.youtube.com/watch?v=09dVAoBLZbs
Hyviä linkkivinkkejä ovat myös seuraavat:
Aktiivinen kansalainen perustaa puutarhan / Puutarhaa perustamaan! https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/aktiivinen-kansalainen-perustaa-puutarhan/#puutarhaa-perustamaan
Koulupuutarhan perusmalli auttaa alkuun:
https://puutarhakasvatus.fi/blogi/koulupuutarhan-perusmalli-auttaa-alkuun/
Perustamisprosessi lyhyesti
Kun aloitetaan uutta puutarhatoimintaa tai perustetaan kokonaan uutta puutarhaa, on ensin selvitettävä muutamia perusasioita.
– Kuka toimintaa järjestää ja ketkä siinä ovat mukana? Mitkä ovat eri yhteistyökumppaneiden roolit hankkeessa? Miten toivotut toimijat saadaan motivoitua mukaan?
– Missä puutarha sijaitsee ja millaista siellä oleva viljely on? Viljelläänkö suoraan maassa, vai tarvitaanko jonkinlaisia viljelyastioita tai muita rakenteita?
– Mistä toimintaan saadaan resurssit? Kuinka paljon rahaa on käytettävissä tai kuinka paljon rahaa vähintään tarvitaan, jotta toiminta saadaan käyntiin?
– Millaisia materiaalitarpeita hankkeeseen liittyy? Tarvitaanko työkaluja, rakenteita puutarhaa varten, multaa tai muita maanparannusaineita, työvaatteita tai -kenkiä, siemeniä ja taimia? Mitä on jo olemassa ja mistä saadaan loput? Onko mahdollista lainata tai saada lahjoituksena?
———————————————————————————————————–
Osallistujat kokivat koulutuspäivän antoisaksi, toivottavasti myös näistä materiaaleista on sinulle hyötyä!
ps. Vielä ehdit hyvin mukaan koulutussarjan muihin koulutuksiin! Lisätietoja täältä: https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/koulutus/ruokakoulutukset
