Ruokakeskustelussa vilisee paljon syvään juurtuneita myyttejä. Tällä sivulla näistä myyteistä murretaan kymmenen keskeistä.
Artikkeli on päivitetty 29.7.2024.
1. Pakkaukset muodostavat merkittävän osan ruuan ympäristövaikutuksista – VÄÄRIN!
Pakkauksista voi aiheutua jäteongelma, ellei niitä käsitellä oikein. Pakkausten osuus esimerkiksi ruuan elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista on kuitenkin vain muutamia prosentteja, kun alkutuotannon osuus on n. 60 %. Keskeisintä ruuan ympäristövaikutusten kannalta on se mitä ostoskoriisi laitat (lihaa vai kasviksia?) ja se että ruoka ei päädy hävikiksi.
2. Lähiruoka on aina ilmastoystävällistä – VÄÄRIN!
Kuljetusten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista on n. 5 %, vaikka ruoka tulisi kaukaakin. Siksi ruuan ilmastovaikutusten kannalta ruuan tuotantopaikalla ei ole juuri merkitystä. Tuotantopaikan perusteella ei myöskään voida päätellä sitä, kuinka paljon päästöjä on syntynyt. Ilmastovaikutusten kannalta merkittävää on se, kuinka paljon päästöjä syntyy ruokaa tuotettaessa (esim. kasvisten ilmastokuorma on pienempi kuin lihan). Ilmastoystävällisyys ei siis ole kovin hyvä peruste lähiruuan valinnalle ainakaan aina. Lähiruuan valintaa kuitenkin tukee mm. se, että ruuan alkuperä on helpommin selvitettävissä, se työllistää kotiseudullasi sekä tukee kotimaisen tuotannon omavaraisuutta.
3. Suomalaisen lehmän liha ilmastoystävällistä – VÄÄRIN!
Suomalaisessa ruokakeskustelussa elää sitkeänä tiettyjen tahojen ruokkima väite, jonka mukaan suomalainen lehmä on ilmastoviisas. Väite ei pidä paikkaansa vaikka onkin niin, että suomalainen naudanliha on ilmastoystävällisempi valinta kuin esimerkiksi brasilialainen nauta. On kuitenkin selvää, että ympäristöystävällisimmätkin eläintuotannon muodot häviävät ympäristövaikutuksiltaan valtaosalle kasvintuotannosta – naudanlihan ollessa kyseessä, jopa reilusti. Suomalaisen karjatalouden on mahdollista olla tietyiltä osin hyvinkin ympäristöystävällistä, mutta tämä vaatii isoja muutoksia nykyisissä tuotantotavoissa. Vaikka lihantuotannosta tehtäisiin kestävämpää, koko ruokajärjestelmän tasolla eläintuotannon osuutta on joka tapauksessa pienennettävä.
4. Kuljetukset muodostavat merkittävän osan ruuan ympäristövaikutuksista -> VÄÄRIN!
Kuljetusten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista on n. 5 %, vaikka ruoka tulisi kaukaakin. Siksi ruuan ilmastovaikutusten kannalta ruuan tuotantopaikalla ei ole juuri merkitystä. Tuotantopaikan perusteella ei myöskään voida päätellä sitä, kuinka paljon päästöjä on syntynyt. Ilmastovaikutusten kannalta merkittävää on se, kuinka paljon päästöjä syntyy ruokaa tuotettaessa (esim. kasvisten ilmastokuorma on pienempi kuin lihan). Ilmastoystävällisyys ei siis ole peruste lähiruuan valinnalle, mutta valintaa tukee mm. se, että ruuan alkuperä on helpommin selvitettävissä, se työllistää kotiseudullasi ja tukee tuotannon omavaraisuutta.
5. Kuluttajien ruokahävikin vähentäminen on keskeinen ympäristöteko -> VÄÄRIN!
Kuluttajahävikki muodostaa vain pienen osan ruokavalion ilmastovaikutuksesta (noin 4 %) ja rehevöittävästä potentiaalista (noin 4 %). Siksi kuluttajien ruokahävikin pienentämisellä on vain pieni vaikutus ruuan ympäristövaikutuksiin. Hävikkiä kannattaa toki välttää, mutta ruuan ympäristövaikutusten pienentämisessä selvästi merkittävämpää on keskittyä lihan korvaamiseen kasviksilla. Tutkimustulos on melko uusi ja se saattaa yllättää monet. Lisää aiheesta voi lukea Valtioneuvoston RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista tai tästä selkeästä blogikirjoituksesta.
6. Tosimies ei saa kasvisruoasta riittävästä energiaa ja proteiinia – VÄÄRIN!
Keskivertohenkilö saa tavallisesta ravinnosta riittävästi (usein jopa liikaa) proteiinia, eikä proteiininsaannista tarvitse huolestua edes vegaaniruokavaliolla. Kasviperäisiä proteiininlähteitä on paljon erilaisia ja niistä löytyy monenlaisia vaihtoehtoja. Moni luulee, että liha on paras proteiinin lähde, mutta todellisuudessa monissa kasvipohjaisissa ruuissa on proteiinia jopa enemmän kuin vaikkapa jauhelihassa. Jopa vegaaniruokavalio sopii hyvin myös henkilölle, joka haluaa kasvattaa lihasmassaansa (lue aiheesta lisää esim. tästä).
Kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljoja ja palkokasveja suositellaan ihan kaikille. Ne ovat myös tärkeässä roolissa elimistön energiansaannissa, sillä ne ovat hyviä hiilihydraattien lähteitä.
7. Soija on pahis – VÄÄRIN!
Soijaa pidetään virheellisesti ympäristölle ja jopa terveydelle haitallisena ravintona. On totta että soijantuotanto aiheuttaa etenkin Etelä-Amerikassa laajoja ympäristöongelmia, mm. sademetsien hakkuita soijaviljelmien tieltä. Viljelypinta-alojen jatkuvasta kasvusta aiheutuvat ongelmat ovat kuitenkin pääasiassa eläinten syömän soijan seurausta. Soija on lihantuotannon kannalta tärkeä öljykasvi ja tällä hetkellä reilusti yli 90% maailmassa tuotetusta soijasta käytetäänkin tuotantoeläinten rehuna. Mitä enemmän tuotetaan lihaa, kasvatettua kalaa ja kananmunia, sitä enemmän tarvitaan soijaa. Ihmisten ravintona soija on ympäristöystävällinen, terveellinen ja proteiinipitoinen kasvi , joka sisältää myös monia muita hyviä ravintoaineita.
8. Luomu on viherpiiperrystä – VÄÄRIN!
Maaperän, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta luonnonmukainen, eli luomutuotanto on tutkitusti parempi vaihtoehto kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. Sen sijaan ilmastovaikutuksiltaan luomu ei nykytutkimuksen mukaan yleensä ole tavanomaista tuotantoa parempi (muttei myöskään pahempi). Luomuruualla ei myöskään ole todettu olevan erityisiä terveysvaikutuksia.
Luomuinstituutti jakaa tutkittua tietoa luomusta, mm. yleistajuisia yhteenvetoja luomuun liittyvistä ajankohtaisista tutkimuksista: www.luomuinstituutti.fi
Pro Luomun sivustolta löydät perustietoa luomuasioista https://proluomu.fi/mita-on-luomu/
9. Geenimuunneltu ruoka on vaarallista – VÄÄRIN!
Geenimuunnellun ruuan syöminen ei aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Geenimuuntelu ei ole ongelmatonta, mutta siihen liittyvässä keskustelussa sekoitetaan usein aiheettomasti intensiivisen kaupallisen tuotannon ja suuryritysten toiminnan kritiikki, sekä itse teknologian kritiikki. Osallistuessasi gm-keskusteluun, suhtaudu kuulemaasi erityisellä kriittisyydellä ja pyri hahmottamaan puheenaiheet osana laajempaa maataloustuotantoon liittyvää keskustelua. Tehotuotantoon liittyy aina ongelmia, kuten yksipuoliset viljelymenetelmät ja liian suuret torjunta-aineiden käyttömäärät. Ne eivät ole ainoastaan geenimuuntelun ongelmia.
10. Maataloustuet tulisi poistaa – VÄÄRIN!
Maataloutta tuetaan kaikissa EU-maissa ja jollakin tavalla lähes kaikissa maailman maissa. Nykymuotoiseen maataloustukijärjestelmään sisältyy tiettyjä ongelmia. Sen arvellaan johtaneen siihen, että tuet ohjaavat mm. maatalouskoneiden ja laitteiden hinnoittelua ylöspäin samalla kun maatalouden tuotteita ostava teollisuus ja kauppa laskevat hintojaan. Tuet nostavat myös peltojen vuokria ja kauppahintoja. Järjestelmä ei siis kohdenna tukia viljelijöiden kannalta parhaalla tavalla, eikä myöskään ohjaa ympäristön kannalta riittävän kestävään tuotantoon. Siksi joidenkin mielestä koko maataloustukijärjestelmä tulisi kokonaan lakkauttaa.
Useimmat alan asiantuntijat pitävät ajatusta epärealistisena. Tukien vähentäminen tai poistaminen johtaisi valtaviin muutoksiin ruokajärjestelmässämme jos 1) ne poistettaisiin Suomesta ilman että niitä poistettaisiin samanaikaisesti muista maista ja 2) jos tuottajahinnat eivät vastaisi nykyistä paremmin tuotantokustannuksia. Vain harva tila pystyisi jatkamaan tuotantoa ilman tukia. Tämä vaikuttaisi myös elintarviketeollisuuden kokoon ja vähentäisi työpaikkoja siellä, kun entistä suurempi osa ruuasta tuotaisiin Suomeen valmiina tuotteina.
Lähteet:
RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742
Ruokamysteerit. Viisaiden valintojen äärellä. Putkonen, Leena & Koistinen, Mari. Kustannusosakeyhtiö Otava (2017).
Luomutuotannosta eväitä ruokajärjestelmän kestävyysmuutokseen. Autio, S., & Iivonen, S. (2019). Tieteessä Tapahtuu, 37(3). https://journal.fi/tt/article/view/80468
Onko suomalainen naudanliha ekoteko? – Tieteen, mainostuksen ja journalismin rajamailla. Ville Lähde (2017). http://www.villelahde.fi/onko-suomalainen-naudanliha-ekoteko-tieteen-mainostuksen-ja-journalismin-rajamailla/
Kotimaisuus ei tee naudasta ilmastoystävällistä – miksi myytti on niin sitkeä? (Vihreä lanka, 2019) https://www.vihrealanka.fi/juttu/kotimaisuus-ei-tee-naudasta-ilmastoystävällistä-–-miksi-myytti-on-niin-sitkeä
