Media on tärkeä tiedonvälittäjä myös ruoka-aiheissa. Mediasta saamme paljon hyvää tietoa, mutta media välittää meille helposti myös virheellisiä käsityksiä. Myös ruoka-aiheissa tarvitaan hyvää medialukutaitoa. Ruoka mediassa -opekoulutuksessa ruoka-aihetta lähestyttiin uutisten ja mainonnan kautta.

Koulutus järjestettiin Päivälehden museon tiloissa Helsingin keskustassa maanantaina 4.11.2019 klo 10-16. Kouluttajina toimivat Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvattaja Pinja Sipari sekä Häiriköt-päämajan aktiivi, toimittaja Jari Tamminen.

Koulutuspäivän aikana osallistujat pääsivät osallistumaan useisiin toiminnallisiin harjoituksiin, kuulemaan asiantuntijaluennon vastamainonnasta, sekä tekemään itse vastamainoksia. Seuraavassa on esitelty koulutuspäivän rakenne ja sisällöt. Voit hyödyntää materiaaleja vapaasti. 

Pinjan aamupäivän koulutusdiat löydät tästä. Jarin esityksestä ja vastamainostyöpajasta voit lukea tekstistä lisää jäljempää.

1) Mikä fiilis?

Koulutus aloitettiin kuvakorttiharjoituksella. Jokainen sai valita ruoka-aiheisista valokuvakorteista sen, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä fiilistä tai päivään liittyviä odotuksia. Sitten jokainen esitteli oman korttinsa ja sen valintaperusteet.

Voit tulostaa kuva kortit täältä.

2) Lehtirunoja vastuullisesta ruuasta

Orientoiduimme aiheeseen tekemällä lehtirunoja vastuullisesta ruuasta. Tätä varten tarvittiin aikakauslehtiä, värikkäitä taustapapereita, liimaa ja saksia.

Ohjeet:
– Laatikaa ruoka-aiheinen lehtiruno leikkaamalla lehdistä sanoja ja yhdistelemällä niitä uudelleen
– Tyyli voi olla vapaa tai voitte inspiroitua eri tyylilajeista. Miten olisi vaikkapa haiku, moderni runo, perinteinen runo, kuvaruno, proosaruno…
– Valmiit runot liimataan A4-paperille
– Runot tehdään 2-3 hengen ryhmissä
– Aikaa 25 min.
– Huom! Miten saatte ruuan vastuullisuusteeman esiin runossanne?

Yhden esimerkin lehtirunosta löydät tämän sivun ensimmäisestä kuvasta.

3) Analyysejä uutisjutuista

Toisinaan kannattaa pysähtyä miettimään mitä median jutuissa oikeasti sanotaan tai halutaan sanoa. Sen voi tehdä esimerkiksi seuraavan tehtävän avulla.

•Jokainen ryhmä saa yhden artikkelin analysoitavakseen, sen voi lukea tulosteena ja lisäksi kuvat kannattaa katsoa alkuperäisestä artikkelin netistä
•Tavoitteena on selvittää minkälaisia näkökulmia jutussa tuodaan esiin, mitä kerrotaan tai jätetään kertomatta, sisältääkö juttu virheitä ja mikä on kokonaisarvionne siitä, onko juttu onnistunut vai ei?
•Aikaa analyysin tekoon 35 min.
•Hyödyntäkää pohdinnassa seuraavia apukysymyksiä:

1) Mitä kestävyyden näkökulmia jutussa korostetaan?
•ympäristön kestävyys
•tuotannon omavaraisuus 
•maaseudun pitäminen asuttuna ja elävänä
•viljelijöiden hyvinvointi, tietojen ja taitojen ylläpito
•tuotannon taloudellinen kestävyys
•eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset
•ruuan terveellisyys kestävyyden pohjana
•sosiaalinen kestävyys globaalissa ruokajärjestelmässä (mm. työntekijöiden oikeudet)

2) Minkälaisia näkökulmia jutussa tuodaan esiin, mitä kerrotaan tai jätetään kertomatta?

3) Sisältääkö juttu selkeitä virheitä? Mitä?

4) Mikä on kokonaisarvionne siitä, onko juttu onnistunut vai ei (arvio asteikolla 4-10)?
Onnistunut juttu:
-Esittelee monipuolisia näkökulmia ja perustelee näkökulmat
-Ei sisällä virheitä tai harhaanjohtavia ilmaisuja
-Antaa lukijalle jonkinlaisen kokonaiskuvan tilanteesta ja asettaa esitetyt asiat mittasuhteisiin

Käsittelyssä olivat seuraavat jutut (joista harva on ihan parhaasta päästä):

– Naudanliha pois yliopiston ravintoloista – ”kasvismafia vie oikeuden valita” Verkkouutiset.fi 15.10.2019 | 13:26- päivitetty 15.10.2019 | 13:28
https://www.verkkouutiset.fi/naudaliha-pois-hyn-ravintoloista-kasvismafia-vie-oikeuden-valita/

– Lihakohu kuumensi tunteet MTV:n suorassa lähetyksessä – juontaja Nina Rahkolan oli puututtava kiivassanaiseen keskusteluun: ”Aika kovia syytöksiä”
mtv UUTISET, JULKAISTU 17.10.2019 20:27 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lihakohu-kuumensi-tunteet-mtv-n-suorassa-lahetyksessa-juontaja-nina-rahkolan-oli-puututtava-kiivassanaiseen-keskusteluun-aika-kovia-syytoksia/

– ”Siellä missä laidunnus loppuu, luontoarvot lähtevät nopeasti laskuun” – pääskyt ja moni muu laji tarvitsevat laitumia samoavaa karjaa
Maaseudun tulevaisuus, 21.10.2019
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.533423

– Tampereen liha­hurmiolle löytyi yksin­kertainen syy – ”300 euron talvi­takissa kulkeva ilmasto­peilaaja” ei voi ymmärtää
Ilta-Sanomat. Julkaistu: 28.10. 2:21 https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000006287754.html

– Keittiöpäällikkö hätkähdyttää kuvilla, miten hotelliaamiainen saa osan suomalaisista sekoamaan: ”Mihin se ilmastoahdistus jää?”
Yle 22.10.2019 klo 10.23 https://yle.fi/uutiset/3-11030721

– Enemmistö suomalaisista ei rajoittaisi lihan osuutta julkisessa ruokailussa – Selvät erot kaupungin ja maaseudun välillä
Maaseudun tulevaisuus, 18.10.2019
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.530668

4) Tutustutaan Open ruokaoppaaseen

5) Häiriköt-päämajan luento vastamainonnasta

Luennon piti Voima-lehden toimittaja Jari Tamminen Häiriköt-päämajasta. Luennolla Jari valotti kulttuurihäirinnän ideaa ja kertoi miten ja miksi vastamainoksia tehdään. Luento perustui Häiriköt-päämajan vastamainoksiin, joita voit katsella täältä: https://voima.fi/vastamainokset/

Häiriköt-päämaja tekee tiedeviestintää, jossa vastamainokset yhdistetään tutkijoiden tai muiden asiantuntijoiden artikkeleihin vastamainoksen aiheesta. Näihin vastamainos-artikkeli -kokonaisuuksiin voit tutustua täällä: https://hairikot.voima.fi/artikkelit/

6) Vastamainostyöpaja

Iltapäivällä osallistujat pääsivät osallistumaan vastainostyöpajaan siinä muodossa kuin sen voi pitää oppilaille tai opiskelijoille. Työpajassa käsitellään ruuan tuotantoon ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä, analysoidaan mainosten vaikutuskeinoja ja viestiä, tutustutaan vastamainontaan ja tehdään omia vastamainoksia ruokaan liittyen.

Työpajan kalvosetin löydät tästä (pdf) tai voit ladata ne powerpoint -muodossa täältä (Työpajan kalvot). Työpaja on suunniteltu Biologian ja maantieteen opettajien liiton parin vuoden takaisessa Global Meal -hankkeessa ja siksi myös työpajakalvoissa on Global Meal näkyvästi esillä. Työpaja on suunniteltu yhteistyössä Eettisen kaupan puolesta ry:n globaalikasvattaja Eeva Kemppaisen kanssa. Eeva on erikoistunut vastamainonnan hyödyntämiseen pedagogisena metodina.

Voit muokata kalvoja omaan käyttöösi sopivaksi. Seuraavassa on esitetty työpajan rakenne kalvosetin viestiä täydentäen.

Työpaja voidaan viedä läpi nopeimmillaan 90 minuutissa. Ensikertalaisen on hyvä varata aikaa hiukan enemmän.

1) Alkukeskustelu

– Kuinka moni tietää, mikä on vastamainos? (esim. viittaamalla). Työpajassa tämä selviää kaikille, vaikket etukäteen tietäisikään mistä on kyse.

– Mitä ruokabrändejä ja -mainoksia muistatte? (parin minuutin lämmittelyharjoitus pohdintana pienryhmissä. kuinka monta keksitte?)

2) Työpajan ohjelman esittely

(ks. kalvosetti)

3) Yleiskeskustelu mainonnasta

– Mihin mainoksilla yleensä pyritään?
– Millaiset asiat sinua puhuttelevat ruokamainoksissa? (lisää lämmittelyä ja aiheeseen orientoitumista)

4) Ruokakysymyksiin tutustuminen

Jos ruokakysymyksiä ei ole pohdittu tarkemmin ennen vastamainostyöpajaa, kannattaa se tehdä pajan aikana esimerkiksi seuraavan harjoituksen avulla. Harjoitus tehdään pienryhmissä (esim. 3-4 henki. / ryhmä).

Opettaja tulostaa etukäteen harjoitusta varten jokaiselle ryhmälle yhden ruokaa ja ruuantuotantoa eri näkökulmista käsittelevistä infograafeista.

Ryhmät tutkivat omaa graafiaan pohtien sen avulla millaisia vaikutuksia ruuan tuotannolla ja kulutuksella on meitä ympäröivään maailmaan. Erilaisia vaikutuksia voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien otsikoiden alle:
#ympäristö #ihmisarvo #kuluttajavalinnat #politiikka #mainonta #maatalous #elintarviketeollisuus #terveys  #eläinten oikeudet  

Harjoitus puretaan yhteiskeskustelulla, jossa kukin ryhmä kertoo omien pohdintojensa tuloksia. Koska eri infograafeissa on hiukan erilaiset teemat, painottuvat eri ryhmien vastauksissa hiukan erilaiset seikat. Yhteiskeskustelu kokoaa erilaisia näkökulmia yhteen.

5) Mainoksen viestit ja vaikutuskeinot

Jotta osaamme pohtia mainosten viestejä kriittisesti, meidän on ensin tunnettava mainoksissa käytettäviä vaikuttamiskeinoja. Kalvolle on valittu yksi oikea mainos, jonka avulla pohditaan seuraavia kysymyksiä:

•Mikä tuote ja brändi mainoksessa näkyy?

•Käytetäänkö kuvassa tehokeinoa, joka kiinnittää katseesi?

•Millaista kuvaa ja sanomaa mainos välittää katsojalle?

6) Vastamainoksen viestit ja vaikuttamiskeinot

Seuraavaksi tutustutaan siihen mikä on vastamainos. Vastamainoksen tekijä pohtii mainoksen sanomaa ja vaikutuskeinoja:
– muuttaen mainoksen kuvaa, logoa tai tekstiä
– esittäen kommentin tai kysymyksen
– naurattaen tai haastaen miettimään mainoksissa tavallisesti piilotettuja asioita

Kalvosetin tähän kalvoon on valittu yksi ruoka-aiheinen vastamainos. Sitä voidaan tutkia myös edellisen kalvon kysymysten avulla:
•Mikä tuote ja brändi mainoksessa näkyy?
•Käytetäänkö kuvassa tehokeinoa, joka kiinnittää katseesi?
•Millaista kuvaa ja sanomaa mainos välittää katsojalle?

7) Vastamainosgalleria

Tulosta ja levitä pöydälle vastamainosgalleria, eli kokoelma erilaisia ruoka-aiheisia vastamainoksia. Oppilaat tutustuvat vastamainoksiin ja vastamainonnan erilaisiin tekniikoihin katsellen kuvia itsenäisesti pohtien esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Mistä vastamainoksesta pidät ja mistä et pidä? Miksi?
– Mikä tuote tai brändi kuvassa on muokattu? Onko muuntelu hauska vai vakava?
-Mikä on vastamainoksen sanoma? Mihin kuvalla yritetään vaikuttaa?
– Onko vastamainos toteutettu hyvällä maulla?

8) Tehdään itse vastamainoksia

Tätä varten tarvitaan aikakauslehdistä tai mainoskatalogeista revittyjä ruokamainoksia, jotka ovat mielellään koko sivun kokoisia. Työskentelyä nopeuttaa huomattavasti se, jos mainoksia on etsitty lehdistä valmiiksi. Jos opettaja ei ehdi tehdä tätä valmiiksi, kannattaa aikaa yhteiseen työskentelyyn varata hiukan enemmän. Mainoksia voidaan etsiä ja tulostaa myös netistä.

Työskentelyohje:
•Valitse kiinnostava tai tunteita herättävä mainos tai muutama vaihtoehto. Mitä asiaa haluat kommentoida alkuperäisestä tuotteesta tai mainoksesta?
•Mieti miten mainoksen sanomaa voisi muokata: Logoa, kuvaa tai tekstiä muuntelemalla? Jotain lisäämällä tai poistamalla? Miten teet muokkaukset tyylillä?•Muita vaihtoehtoja: a) Tyhjälle paperille tehty parodia, joka kommentoi mainosten kieltä yleisellä tasolla, b) Leikkaa mainoksista osia ja kokoa niistä kollaasi tai yhdistele niitä itse tuotettuun materiaaliin luomaan uusi sanoma

9) Purkukeskustelu

Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman tuotoksensa muille ja jokaiselle työlle ja sen tekijöille taputetaan. Sitten käydään vielä yhteinen purkukeskustelu, joka on tärkeä osa oppimisprosessia. Keskustelun avulla kerrataan vielä vastamainonnan ideaa ja tekniikoita ryhmän tuottamien teosten kautta.

•Miten mainosten kuvia ja sanomaa on muokattu tehdyissä vastamainoksissa?•Millaisia tekniikoita vastamainoksista on käytetty? (logon ja kuvan muokkaus, tekstien muokkaus, piirtäminen, leikkaus ja liimaus, kollaasi, mainostaideteos).•Miten parodisia, totuudenmukaisuus tai provosoivia työt ovat?•Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin tehdyt vastamainokset ottavat kantaa?

10) Yhteenveto

Lopuksi voidaan vielä käydä tunnin pääviestit läpi kysymällä oppilailta mitä he oppivat tänään. Keskeiset asiat on kerätty työpajan viimeiselle kalvolle:

-Ruuan tuotannolla ja kulutuksella on terveytemme lisäksi monenlaisia vaikutuksia ympäristöön, ruuan tuotantoon osallistuviin ihmisiin ja tuotantoeläimiin

-Kuluttaja voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan, osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamalla yritysten ja poliitikkojen päätöksiin

-Mainokset pyrkivät vaikuttamaan ostopäätöksiimme monilla keinoilla – mediakriittisyyttä peliin

-Vastamainonta on yksi tapa osallistua keskusteluun ja kommentoida markkinointiviestintää

Kiitos koulutuksen aktiivisille osallistujille, toivottavasti sinäkin koet materiaalit hyödyllisiksi!