Ruoka eettisenä kysymyksenä -opekoulutuksen antia

Ruokaan, ruuantuotantoon ja ruokavalintoihin liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä ja niitä pohdittiin tässä Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyssä koulutuksessa monipuolisesti.

Koulutus järjestettiin Helsingin Viikissä Luonnonvarakeskuksen tiloissa perjantaina 22.11.2019 klo 10-16. Kouluttajina toimivat Eläinten hyvinvointikeskuksen Satu Raussi ja Tiina Kauppinen, globaalikasvattaja Eeva Kemppainen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvattaja Pinja Sipari.

Koulutuspäivän aikana osallistujat pääsivät kuulemaan asiantuntijaluentoja sekä osallistumaan useisiin toiminnallisiin harjoituksiin, joita voi käyttää suoraan koulumaailmassa. Lisäksi pääsimme vierailulle Viikin koetilan navettaan.

Seuraavassa on esitelty koulutuspäivän rakenne ja sisällöt. Voit hyödyntää materiaaleja vapaasti. 

1) Mikä fiilis?

Koulutus aloitettiin kuvakorttiharjoituksella. Jokainen sai valita ruoka-aiheisista valokuvakorteista sen, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä fiilistä tai päivään liittyviä odotuksia. Sitten jokainen esitteli oman korttinsa ja sen valintaperusteet.

Voit tulostaa kuva kortit täältä.

2) Asiantuntijaluento eläinten hyvinvoinnista

Luennon pitivät Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntijat Satu Raussi ja Tiina Kauppinen. Voit katsoa luentodiat täältä.

3) Kuluttajavalintoja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta -tehtävä

Ostat jauhelihaa/kanamunia/maitoa. Tutki Eläin ruokana -kuluttajan opasta ja valitse sieltä yksi laatu, jonka olet valmis ostamaan. Perustele valintasi eläinten hyvinvointisyillä. Voit käyttää perusteluna lisäksi muitakin syitä, kuten ilmasto, biodiversiteetti, etiikka, uskonto yms.

Löydät oppaan täältä: https://elainruokana.elaintieto.fi/

4) Navettavierailu

Pääsimme lyhyelle vierailulle koetilan navettaan! Työntekijä esitteli meille lehmien elämää ja koetilan tutkimustoimintaa sekä vastaili kysymyksiimme. 

Vierailun jälkeen pohdimme maatilavierailun hyötyjä ja mahdollisuuksia oppimisen tukena. Täältä voit lukea ohjeita maatilavierailun järjestämiseen.

5) Ihmisoikeudet ruokajärjestelmässä ja tuotantoketjujen tutkimus – toiminnallinen luento

Luennon piti globaalikasvattaja Eeva Kemppainen Eettisen kaupan puolesta ry:stä. Eevan diat löydät täältä. Eevan diasetissä on myös monenlaisia lisämateriaaleja, joita emme koulutuspäivän aikana ehtineet käydä läpi.

Seuraavaksi tässä esitellään toiminnallisia harjoituksia, joita luennon aikana tehtiin.

a) Arvojanoja ruokakysymyksistä

Arvojanalla osallistuja voi ilmaista mielipiteensä  väitteisiin asettumalla kuvitellulle janalle luokan  poikki (toinen pää kyllä, toinen ei) tai nostamalla  kädet ylös (kyllä) tai laskemalla ne alas lattiaan (ei). Valinnan jälkeen voit haastatella  lyhyesti esimerkiksi ääripään valinneita osallistujia.

  1. Ruoka / ruokavalioni on minulle tärkeä asia
  2. Mainokset saavat minut haluamaan ostaa ruokaa ja juomaa
  3. Saan usein niitä tuotteita, joita toivon
  4. Ostaminen lisää onnellisuutta
  5. Tiedän, missä päin maailmaa tänään syömäni aamiainen on valmistettu
    (→ voi etsiä tietoa tai merkitä tieto/arvaus kartalle)
  6. Olen nähnyt filmin tai uutisjutun jonkun ruokatuotteen tekemisestä
  7. Meidän kotona syntyy paljon ruokajätettä
  8. Tiedän, mitä vastamainos tarkoittaa

b) Tietovisa maailmankaupasta

Kaupankäynti ja kuluttaminen yhdistävät meidät moniin alueisiin eri puolilla maailmaa. Missä tuotetaan ja kulutetaan eniten banaania, kahvia, teetä ja kaakaota? Merkitään tai piirretään arvaukset kartalle!

  • Missä tuotetaan eniten teetä
  • Missä tuotetaan eniten kahvia
  • Missä tuotetaan eniten banaania
  • Missä tuotetaan eniten kaakaota?
  • Missä kulutetaan eniten teetä
  • Missä kulutetaan eniten kahvia
  • Missä kulutetaan eniten banaania
  • Missä kulutetaan eniten kaakaota

(Oikeat vastaukset löydät Eevan diasetistä!)

c) Follow the Thing -tutkimus

Follow The Thing on monitieteinen tutkimusala, jolla seurataan maailmankauppaa eri tuotteiden valmistamisen, luonnonvara- ja ihmisoikeuskysymysten ja markkinoinnin näkökulmasta. Eri alueilla on erilaiset luonnonvarat, joita käytetään energiaksi ja kulutustuotteisiin. Raaka-aineisiin ja pitkiin tuotantoketjuihin liittyy mm. valtakysymyksiä ja konflikteja valtiojohdon, monikansallisten yritysten ja kansalaistoimijoiden välillä. Follow the Thing -tutkimuksen tuotetarinat auttavat ymmärtämään globalisaatiota ja asioiden riippuvuussuhteita.

Tiedemaailmassa Follow The Thing-tutkimuksen asioiden esittämisen tapa on poikkeuksellinen, sillä tekstien on usein tarkoituskin herätellä kriittisyyttä, solidaarisuutta ja kansalaistoimintaa. Faktat ovat kohdillaan, mutta kerronnan tapa on jopa tarinanomainen. 

Globaali ruokajärjestelmä koostuu monista osista ja tuotantoketjut ovat nykyään usein pitkiä. Järjestelmää ja sen eri osissa, eri puolilla maailmaa tehdyn työn määrää ja vaikutuksia voi olla hankala hahmottaa. Follow the Thing -tutkimuksen tekeminen onkin hidasta ja työlästä asiaan perehtyneille aikuisillekin. Koulutehtävänä Follow the Thing -tutkimus voidaan tehdä koko kurssin mittaisena laajana tutkimusprojektina, tai lyhyempänä aihepiiriin johdatuksena, jota pääsette nyt itse kokeilemaan.

TEHTÄVÄ: Valitkaa pöydällä olevista tuotepakkauksista yksi teitä kiinnostava. Etsikää tuotteesta seuraavan kysymyslistan mukaisia tietoja ja kootkaa ne yhdelle paperille. Voitte hyödyntää tietojen esittämisessa myös valmista karttapohjaa. Jos aikaa olisi enemmän, kannattaisi tulokset koota esimerkiksi posteriksi. Tehkää harjoitusta niin pitkälle kuin ehditte!

Useimpiin kysymyksiin ei löydy valmiita vastauksia. Tällöin voidaan esittää valistuneita arvauksia (esim. banaanin tuotantomaa on ehkä Intia, koska se on maailman suurin baanintuottajamaa). Merkatkaa arvaukset esim. eri värillä kuin varmat tiedot.

Kysymykset:
– Mitä raaka-aineita tuote sisältää?
– Missä maissa raaka-aineet on tuotettu?
– Onko tuotteella jotakin vastuullisuussertifikaatteja? Jos on, mitä ne tarkoittavat?
– Mitä työvaiheita tuotteen valmistukseen kuuluu?
– Minkälaisia ammattiryhmiä tuotteen valmistukseen on osallistunut?
– Mitä ympäristöjä, eläimiä, infrastruktuureja jne. tuotantoprosesseihin kuuluu?
– Minkälaisia hyviä ja huonoja sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia (esim. elintasoon, työntekijöiden oikeuksiin tai ympäristön hyödyntämiseen liittyen) tuotannolla on?
– Miten voitot jakaantuvat?
– Miten tuotteesta voisi tehdä kestävämmän?

Lähde: https://kuilutumpeen.fi/follow-vaatevallankumous-gradu/
Lue lisää: http://followthethings.com/

d) Vastamainosgalleria

Vastamainos on visuaalisen kulttuurin ilmaisumuoto, jolla kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmakohtia mainosten kielellä.

Yritykset ja poliittiset puolueet kommunikoivat kuluttajakansalaisille usein mainosten välityksellä. Tavallisesti mainonta on yksisuuntaista viestintää, eikä vastaanottajan tehtäväksi jää muuta kuin osto- tai äänestämispäätöksen tekeminen. Vastamainoksen voisi mieltää heittäytymiseksi dialogiin, jossa vastataan mainostajan viestiin mainonnan omaa kieltä käyttäen. Siinä, missä mainoksen tavoitteena on johdattaa yleisön ajatukset yhteen lopputulemaan, pyrkii vastamainos päinvastoin avaamaan uusia näköaloja. Vaikka vastamainos on muodoltaan mainoksen näköinen, sen tavoite on perustavalla tavalla erilainen: vastamainos ei myy mitään vaan pyrkii ainoastaan herättämään ajatuksia.

Vastamainoksia on nähty niin taidemuseoissa kuin kansalaisjärjestöjen kampanjoissakin. Niitä tehdään kouluissa osana medialukutaidon opiskelua ja kuka tahansa voi tehdä vaikkapa netistä löytyvillä työkaluilla omia mainosparodioita sosiaalisessa mediassa meemeinä levitettäväksi.

TEHTÄVÄ: Tutustukaa oheiseen vastamainosgalleriaan (tulosta linkistä), eli erilaisiin ruoka-aiheisiin vastamainoksiin. Katselkaa vastamainoksia ensin kaikessa rauhassa. Valitkaa sitten yhteiseen tarkasteluun esim. 3 vastamainosta ja pohtikaa niiden avulla seuraavia kysymyksiä:

– Mitä tuotetta tai brändiä vastamainoksessa on muunneltu?
– Mitä valittu vastamainos pyrkii meille viestimään (suoraan tai ns. rivien välistä)?
– Minkälaisia keinoja valitussa vastamainoksessa käytetään viestin välittämiseen?
– Miten valittu vastamainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
– Pidätkö valitusta vastamainoksesta? Miksi, miksi et?

Lopuksi voitte keskustellen valita mielestänne parhaan vastamainoksen. 

Kiitos koulutuksen aktiivisille osallistujille, toivottavasti sinäkin koet materiaalit hyödyllisiksi!

Open ruokaopas kertoo vastuullisesta ruuasta ja kestävästä ruuantuotannosta sinun oppiaineesi näkökulmasta. Sivuston on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.