Ruoka ympäristökysymyksenä on aihepiiri, joka on ollut julkisessa keskustelussa esillä vuoden 2019 aikana aivan erityisen paljon. Ei ollutkaan yllättävää, että tämä WWF Suomen kanssa yhteistyössä järjestämämme koulutus herätti paljon kiinnostusta.
Koulutus järjestettiin Helsingin Sörnäisissä WWF Suomen koulutustiloissa keskiviikkona 4.12.2019 klo 10-16. Kouluttajina toimivat Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvattaja Pinja Sipari, WWF:n ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija Sanna Koskinen sekä WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.
Koulutuspäivän aikana osallistujat pääsivät kuulemaan asiantuntijaluennon sekä osallistumaan useisiin toiminnallisiin harjoituksiin, joita voi käyttää suoraan koulumaailmassa. Seuraavassa on esitelty koulutuspäivän rakenne ja sisällöt. Voit hyödyntää materiaaleja vapaasti.
Pinjan ja Sannan koulutusdiat löydät tästä. Marin dioihin on linkki tässä tekstissä myöhemmin.
1) Mikä fiilis?
Koulutus aloitettiin kuvakorttiharjoituksella. Jokainen sai valita ruoka-aiheisista valokuvakorteista sen, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä fiilistä tai päivään liittyviä odotuksia. Sitten jokainen esitteli oman korttinsa ja sen valintaperusteet.
Voit tulostaa kuva kortit täältä.
2) Ekologinen syöminen ja ruuan vaikutukset ilmastoon ja monimuotoisuuteen – luento
Luennon piti WWF:n ruokakysymyksiin erikoistunut suojeluasiantuntija, tietokirjailija Mari Koistinen. Tästä voit katsoa luentodiat.
3) Materiaalivinkkaus
Pinja ja Sanna esittelivät joitakin aiheeseen liittyviä opetusmateriaaleja.
Tutustu materiaaleihin seuraavista linkeistä:
– Open ruokaopas: https://openruokaopas.fi/
– Suunnistusopas supermarkettiin -animaatiovideo: https://www.youtube.com/watch?v=YNlae2goWr8
– WWF:n Luonto lautasella -kouluvierailut: https://wwf.fi/opettajille/wwf-kouluvierailu/
– WWF:n ympäristökasvatuksen materiaalipankki: https://wwf.fi/opettajille/
4) Rikotaan ruokamyyttejä
Paritehtävässä etsittiin perusteluja sille, miksi jotkut sitkeät ruokamyytit ovat virheellisiä. Tehtävä toteutettiin monisteen avulla.
Lue myyteistä lisää täältä: https://openruokaopas.fi/myytit/
5) Arvojanoja ruuasta
Arvojanat ovat ympäristö ja globaalikasvatuksen perusharjoitus, jossa osallistujat kertovat mielipiteitään kehollisesti. Alussa sovitaan, että koulutustilan yhdessä päässä oleminen tarkoittaa “olen aivan samaa mieltä” ja toisessa päässä että on “aivan eri mieltä”. Harjoituksessa kouluttaja/opettaja lukee väittämiä ja osallistujat asettuvat koulutustilaan oman mielipiteensä mukaiseen kohtaan “janalle”.
Harjoitus puretaan siten, että kouluttaja kysyy kunkin väittämän jälkeen muutamalta eri paikoissa janaa seisovalta osallistujalta perusteluja sille, miksi hän on kyseissä kohdassa janalla.
Kävimme tässä koulutuksessa läpi joitakin väittämiä ja ideoimme niitä myös lisää. Tässä joitakin ruoka-aiheiseen arvojanaharjoitukseen sopivia väittämiä:
– Jokaisella on oikeus syödä mitä huvittaa
– Ruuan pitäisi olla mahdollisimman halpaa
– Ympäristöystävällisiä ruokavalintoja on helppo tehdä
– Koulussa pitäisi olla vain yksi liharuokapäivä viikossa
– Voin itse täysin vaikuttaa siihen, mitä syön
– Olen valmis vähentämään lihan kulutustani
– Ruuan pitää olla jokaisella aterialla eettisesti ja ravitsemuksellisesti erinomaista
6) Onko kasvisruoka epämaskuliinista? -keskustelu
Ruokakeskustelussa elää sitkeänä näkemys siitä, että paljon lihaa syövä mies on miehekäs tai maskuliininen ja kasvispainotteista ruokavaliota noudattava taas ei ole. Pysähdyimme hetkeksi pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
•Mistä arvelette tämän ”Tosimies syö lihaa”-kulttuurin juontavan juurensa?
•Näkyykö tämä ilmiö koulussa? Miten?
•Miten tätä länsimaisen kulttuurin ilmiötä voisi haastaa?
Aiheeseen virittäytymiseksi katsoimme Burger Kingin hulvattoman mainoksen vuodelta 2006. Se löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=MxhU4A0RXV8
Mitä mieltä sinä olet?
7) Hampurilaisen ja spagetin maaottelu
Merkitse lattiaan maalarinteipillä kaksi kuvan mukaista aluetta. Isompi alue on hampurilaisen ja pienempi soijabolognesen tuottamiseen tarvittava maa-ala. Pyydä oppilaita kokeilemaan, mahtuvatko kaikki hampurilaisen tuottamiseen tarvittavan maa-alan alueelle. Entä kuinka monta oppilasta mahtuu kasvispastan tarvitseman maa-alan alueelle? Kokeilun jälkeen keskustelkaa siitä, mistä ero mahtaa johtua.
Koulutuksessa myös opettajat pääsivät kokeilemaan asiaa:
8) Pallon paras ruoka -peli
Erilaisista ateriakokonaisuuksista koostuva pelikorttipakka jaetaan tasan 4-5 oppilaan ryhmien kesken. Kukin ryhmä valitsee omista ruokakorteistaan vastuullisimman aterian, esittelee sen ja perustelee valintansa koko luokalle. Lopuksi luokka valitsee yhdessä keskustellen voittaja-aterian. Jos tulee kiistelyä, ryhmät voivat yrittää saada oman ateriansa voittajaksi kertomalla, miten kyseisen ruuan vastuullisuutta voi vielä lisätä.
Korttipakan voit tulostaa kaksipuoleisena täältä: https://wwf.fi/mediabank/3946.pdf (pdf-dokumentista löydät myös toisenlaiset ohjeet pelin pelaamiseen)
Koulutuksessa osallistujat saivat korttipakat mukaansa ja korttipakkoja voi myös tilata WWF:ltä ilmaiseksi: https://wwf.fi/opettajille/opetusmateriaalit/?language=suomi&query=pallon%20paras%20ruoka
9) Mitä kannattaa syödä?
Jaetaan porukka esim. neljään ryhmään. Jokainen ryhmä saa selvitettäväkseen yhden eläinproteiinin lähteen: possu, nauta, broileri, kananmuna
Tehtävässä käytetään taustamateriaalina seuraavia:
– WWF:n lihaopas: https://wwf.fi/lihaopas/ ja
– EHK:n Eläin ruokana –opas: https://elainruokana.elaintieto.fi/
(muista myös vastaavissa tehtävissä myös WWF:n kalaopas: https://wwf.fi/kalaopas/ ja Köttguiden: https://www.wwf.se/mat-och-jordbruk/kottguiden/)
TEHTÄVÄ: Selvittäkää oppaiden avulla yksi mahdollisimman hyvä tuoteryhmänne tuotantotapa ja yksi mahdollisimman huono. Huomioikaa valinnoissanne sekä ympäristö että eläinten hyvinvointi. Perustelkaa valintanne.
Kiitos koulutuksen aktiivisille osallistujille, toivottavasti sinäkin koet materiaalit hyödyllisiksi!
