Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry yhteistyökumppaneineen järjesti syksyllä 2019  monipuolisia ruoka-aiheisia koulutuksia yläkoulun ja lukion eri oppiaineiden opettajille. Osassa koulutussarjan koulutuksista oli tietty teema, mutta Toiminnallista oppimista kestävän ruuantuotannon ja kulutuksen kysymysten parissa -koulutuksessa vastuullisen ruuan teemoja käsiteltiin laajasti monesta vinkkelistä keskittyen toiminnallisen oppimisen näkökulmaan.

Sama koulutus järjestettiin viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Lahdessa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja Tampereella. Kouluttajana toimi Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvattaja Pinja Sipari.

Koulutuspäivän aikana osallistujat kuulivat lyhyen luennon vastuullisen ruuan eri näkökulmista ja pääsivät osallistumaan useisiin toiminnallisiin harjoituksiin, joita voi käyttää suoraan koulumaailmassa. 

Seuraavassa on esitelty koulutuspäivän rakenne ja sisällöt. Voit hyödyntää materiaaleja vapaasti. Koko koulutuspäivän kalvosetin voit katsoa täältä.

1) Mikä fiilis?

Koulutus aloitettiin kuvakorttiharjoituksella. Jokainen sai valita ruoka-aiheisista valokuvakorteista sen, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä fiilistä tai päivään liittyviä odotuksia. Sitten jokainen esitteli oman korttinsa ja sen valintaperusteet.

Voit tulostaa kuva kortit täältä.

2) Termit tutuksi

Vastuulliseen ruuantuotantoon ja kulutukseen liittyy monenlaista käsitteistöä, joka ei välttämättä ole tuttua edes aikuisille. Termistöön tutustuttiin sanastokorttien avulla tehtävällä harjoitukselle. Voit tulostaa sanastokortit täältä ja tehtävässä tarvittavat kuvakortit täältä (käytössä ovat samat kuvakortit kuin ensimmäisessä harjoituksessa). Jokaiselle osallistujalle jaetaan yksi kortti.

Ohjeet:
◦Etsi itsellesi pari, jonka kortissa on selitys käsitteellesi tai käsite selityksellesi
◦Valitkaa sitten kuvakorteista käsitettänne ja sen selitystä hyvin kuvaava kuva
◦Lopuksi käsitteet luetaan ääneen ja valitut kuvituskuvat esitellään muille

3) Luento vastuullisen ruuantuotannon eri näkökulmista

Löydät luennon kalvosetin koko koulutuspäivän kalvosetistä (ks. tämän postauksen alku).

4) Totta vai tarua eläinten hyvinvoinnista -visa

Löydät Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) tuottaman nettivisan EHK:n nettisivuilta: https://www.elaintieto.fi/totta-vai-tarua/

5) Kouluruokailun tulevaisuus -keskustelu

Kouluruokailussa vastuullisen tai vastuuttoman ruuan teemat näkyvät koulussa hyvin konkreettisella tavalla ja siksi aihe on merkittävä. siksi aiheen pariin pysähdyttiin näissäkin koulutuksissa pienryhmäkeskustelujen avulla. Seuraavista aiheista keskusteltiin:

– Pohtikaa miltä näyttää tulevaisuuden ihanteellinen kouluruokailu. Miltä se näyttää ja tuntuu, miten se on käytännössä järjestetty, mitä syödään?

– Mitä ongelmia kouluruokailuun liittyy? Miksi emme ole ihannetilanteessa jo nyt? Listatkaa 5-10 sanaa tai sanaparia.

– Miten ongelmat ratkotaan? Millaisia vaikuttamiskeinoja voidaan käyttää? Kehen pitää vaikuttaa?

(HUOM! Koulutussarjan alkupään koulutuksissa aihetta käsiteltiin Ruokaneuvottelut -harjoituksen avulla. Myöhemmissä koulutuksissa Ruokaneuvottelut -harjoitusta käsiteltiin kiertopistetyöskentelyn osana. tämä tiedoksi lähinnä koulutusten osallistujille, joita esitetty koulutuspäivän rakenne saattaa ihmetyttää.)

6) Kuluttaja-kansalainen vaikuttaa -lyhytluento

Löydät luennon pääkohdat seuraavista kahdesta kuvasta ja lisäksi voit lukea aiheesta lisää täältä: https://openruokaopas.fi/vastuulliset-ruokavalinnat/

7) Minä ja me ruokakansalaisina

Ruokakansalaisuus on tilanne, jossa henkilö on tietoinen ruuan kokonaisvaltaisesta laadusta – paitsi terveellisyydestä ja turvallisuudesta, myös ruuan tuotannon ja kulutuksen järjestelmään liittyvistä laatutekijöistä (oikeudesta ruokaan, ruuan eettisyydestä, reiluudesta, ympäristövaikutuksista ja kulttuurisuudesta) ja osaa ja haluaa toimia asioiden puolesta.

Ruokakansalaisuuteen kasvattaminen on erinomainen tavoite koulun ruokakasvatukselle. Opetuksessa käsitteen eri puoliin voi tutustua seuraavan harjoituksen avulla.

Harjoituksessa käytetään apuna väittämälappuja, jotka voit tulostaa tästä. Jokainen väittämä leikataan omaksi lapukseen. Opettajan on hyvä huomata, että lapuissa kuluttajavalinnat painottuvat turhankin paljon ja osa valinnoista on hyvä pieniä. Tämä sen vuoksi, että jokainen osallistuja voi saada kokemuksen siitä, että hänkin on edes jossain määrin ruokakansalainen. Monen aikuisenkin ruokakansalaisuus on sen verran lapsen kengissä, että kansalaisuuspuoli jää kuluttajavalintojen varjoon.

Ohjeet:
◦Ota itsellesi 8 sattumanvaraista lappua
◦Mieti mitkä väittämistä pätevät sinuun
◦Kulje sen jälkeen ympäri huonetta ja yritä vaihtaa lappuja siten, että jokainen sinulla oleva lappu kuvaa itseäsi. Voit vaihtaa lappuja vain päittäin (kun saat yhden lapun, annat yhden lapun)
◦Tavoitteena on, että lopussa jokaisella on 8 (oppilailla 5-6) itseään kuvaavaa väittämää. Olkaa solidaarisia ja auttakaa toinen toistanne!!!

Miten harjoituksen tekeminen onnistui? Mitä oivalluksia saitte?

8) Kiertopistetyöskentely

Koulutuksen loppuiltapäivä vietettiin kiertopistetyöskentelyn parissa. Sen tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat vielä joihinkin opetusmateriaaleihin, oppimisympäristöihin ja tehtäviin. Tämä kiertopistetyöskentely ei siis sovellu oppilaskäyttöön. Sen sijaan osa tehtävistä kyllä sopii. Alta löydät kiertopistetyöskentelyn tehtävät materiaaleineen.

a) Vastamainontaa!

Vastamainos on visuaalisen kulttuurin ilmaisumuoto, jolla kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmakohtia mainosten kielellä.

Yritykset ja poliittiset puolueet kommunikoivat kuluttajakansalaisille usein mainosten välityksellä. Tavallisesti mainonta on yksisuuntaista viestintää, eikä vastaanottajan tehtäväksi jää muuta kuin osto- tai äänestämispäätöksen tekeminen. Vastamainoksen voisi mieltää heittäytymiseksi dialogiin, jossa vastataan mainostajan viestiin mainonnan omaa kieltä käyttäen. Siinä, missä mainoksen tavoitteena on johdattaa yleisön ajatukset yhteen lopputulemaan, pyrkii vastamainos päinvastoin avaamaan uusia näköaloja. Vaikka vastamainos on muodoltaan mainoksen näköinen, sen tavoite on perustavalla tavalla erilainen: vastamainos ei myy mitään vaan pyrkii ainoastaan herättämään ajatuksia.

Vastamainoksia on nähty niin taidemuseoissa kuin kansalaisjärjestöjen kampanjoissakin. Niitä tehdään kouluissa osana medialukutaidon opiskelua ja kuka tahansa voi tehdä vaikkapa netistä löytyvillä työkaluilla omia mainosparodioita sosiaalisessa mediassa meemeinä levitettäväksi.

Voit tulostaa tehtävässä tarvittavan vastamainosgallerian täältä.

TEHTÄVÄ: Tutustukaa oheiseen vastamainosgalleriaan, eli erilaisiin ruoka-aiheisiin vastamainoksiin. Katselkaa vastamainoksia ensin kaikessa rauhassa. Valitkaa sitten yhteiseen tarkasteluun esim. 3 vastamainosta ja pohtikaa niitä niiden avulla seuraavia kysymyksiä:

– Mitä tuotetta tai brändiä vastamainoksessa on muunneltu?
– Mitä valittu vastamainos pyrkii meille viestimään (suoraan tai ns. rivien välistä)?
– Minkälaisia keinoja valitussa vastamainoksessa käytetään viestin välittämiseen?
– Miten valittu vastamainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
– Pidätkö valitusta vastamainoksesta? Miksi, miksi et?

Lopuksi voitte keskustellen valita mielestänne parhaan vastamainoksen. 

b) Koulupuutarhatoiminta

Pysähtykää hetkeksi pohtimaan koulupuutarhatoiminnan mahdollisuutta koulussanne. Miettikää asiaa enemmän mahdollisuuksien ja ratkaisujen, kuin haasteiden kautta ja tehkää kukin oma, nopea suunnitelmanne asiasta.

Koulujen pienimuotoisenkin puutarhatoiminnan avulla voidaan konkretisoida vaativiakin kestävään ruuantuotantoon liittyviä prosesseja ja tehdä niitä ymmärrettäväksi. Viherlannosta kylväessä, kompostia kääntäessä, typpinystyröitä tarkastellessa ja valmistaessa itse kasvatettua satoa ateriaksi mm. luonnon monimuotoisuuden hyödyt, pölyttäjähyönteisten tarpeellisuus, biologisen typensidonnan mekanismit ja hajottajaeliöiden merkitys luonnon kiertokulussa nousevat keskusteluun luontevasti.

Kun aloitetaan uutta puutarhatoimintaa tai perustetaan kokonaan uutta puutarhaa, on ensin selvitettävä muutamia perusasioita.

– Kuka toimintaa järjestää ja ketkä siinä ovat mukana? Mitkä ovat eri yhteistyökumppaneiden roolit hankkeessa? Miten toivotut toimijat saadaan motivoitua mukaan?
– Missä puutarha sijaitsee ja millaista siellä oleva viljely on? Viljelläänkö suoraan maassa, vai tarvitaanko jonkinlaisia viljelyastioita tai muita rakenteita?
– Mistä toimintaan saadaan resurssit? Kuinka paljon rahaa on käytettävissä tai kuinka paljon rahaa vähintään tarvitaan, jotta toiminta saadaan käyntiin?
– Millaisia materiaalitarpeita hankkeeseen liittyy? Tarvitaanko työkaluja, rakenteita puutarhaa varten, multaa tai muita maanparannusaineita, työvaatteita tai -kenkiä, siemeniä ja taimia? Mitä on jo olemassa ja mistä saadaan loput? Onko mahdollista lainata tai saada lahjoituksena?

Linkkivinkkejä aiheen työstöön:
– Puutarhakasvatus.fi -sivusto auttaa koulupuutarhatoiminnan suunnittelussa sekä puutarhan hoidossa ja pedagogisessa hyödyntämisessä. https://puutarhakasvatus.fi/
– Koulupuutarhan perusmalli auttaa alkuun:
https://puutarhakasvatus.fi/blogi/koulupuutarhan-perusmalli-auttaa-alkuun/
– YMPPI – ympäristökasvatusta puutarhassa sivusto opastaa ruuantuotannon ympäristöongelmien ratkaisuihin puutarhatoiminnassa: https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/
– Aktiivinen kansalainen perustaa puutarhan / Puutarhaa perustamaan! https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/aktiivinen-kansalainen-perustaa-puutarhan/#puutarhaa-perustamaan
– Suomalainen koulupuutarha – 7 esimerkkiä. https://puutarhakasvatus.fi/blogi/suomalainen-koulupuutarha-%E2%88%92-siis-mika/

Videoita inspiraatioksi:
– Oppitunti puutarhassa:https://www.youtube.com/watch?v=ZMUwNddx78c&t=5s
– Laatikkopuutarhan kesä 2018: https://www.youtube.com/watch?v=09dVAoBLZbs

c) Follow the Thing -tutkimus

Follow The Thing on monitieteinen tutkimusala, jolla seurataan maailmankauppaa eri tuotteiden valmistamisen, luonnonvara- ja ihmisoikeuskysymysten ja markkinoinnin näkökulmasta. Eri alueilla on erilaiset luonnonvarat, joita käytetään energiaksi ja kulutustuotteisiin. Raaka-aineisiin ja pitkiin tuotantoketjuihin liittyy mm. valtakysymyksiä ja konflikteja valtiojohdon, monikansallisten yritysten ja kansalaistoimijoiden välillä. Follow the Thing -tutkimuksen tuotetarinat auttavat ymmärtämään globalisaatiota ja asioiden riippuvuussuhteita.

Tiedemaailmassa Follow The Thing-tutkimuksen asioiden esittämisen tapa on poikkeuksellinen, sillä tekstien on usein tarkoituskin herätellä kriittisyyttä, solidaarisuutta ja kansalaistoimintaa. Faktat ovat kohdillaan, mutta kerronnan tapa on jopa tarinanomainen. 

Globaali ruokajärjestelmä koostuu monista osista ja tuotantoketjut ovat nykyään usein pitkiä. Järjestelmää ja sen eri osissa, eri puolilla maailmaa tehdyn työn määrää ja vaikutuksia voi olla hankala hahmottaa. Follow the Thing -tutkimuksen tekeminen onkin hidasta ja työlästä asiaan perehtyneille aikuisillekin. Koulutehtävänä Follow the Thing -tutkimus voidaan tehdä koko kurssin mittaisena laajana tutkimusprojektina, tai lyhyempänä aihepiiriin johdatuksena, jota pääsette nyt itse kokeilemaan.

TEHTÄVÄ: Valitkaa pöydällä olevista tuotepakkauksista yksi teitä kiinnostava. Etsikää tuotteesta seuraavan kysymyslistan mukaisia tietoja ja kootkaa ne yhdelle paperille. Voitte hyödyntää tietojen esittämisessa myös valmista karttapohjaa. Jos aikaa olisi enemmän, kannattaisi tulokset koota esimerkiksi posteriksi. Tehkää harjoitusta niin pitkälle kuin ehditte!

Useimpiin kysymyksiin ei löydy valmiita vastauksia. Tällöin voidaan esittää valistuneita arvauksia (esim. banaanin tuotantomaa on ehkä Intia, koska se on maailman suurin baanintuottajamaa). Merkatkaa arvaukset esim. eri värillä kuin varmat tiedot.

Kysymykset:
– Mitä raaka-aineita tuote sisältää?
– Missä maissa raaka-aineet on tuotettu?
– Onko tuotteella jotakin vastuullisuussertifikaatteja? Jos on, mitä ne tarkoittavat?
– Mitä työvaiheita tuotteen valmistukseen kuuluu?
– Minkälaisia ammattiryhmiä tuotteen valmistukseen on osallistunut?
– Mitä ympäristöjä, eläimiä, infrastruktuureja jne. tuotantoprosesseihin kuuluu?
– Minkälaisia hyviä ja huonoja sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia (esim. elintasoon, työntekijöiden oikeuksiin tai ympäristön hyödyntämiseen liittyen) tuotannolla on?
– Miten voitot jakaantuvat?
– Miten tuotteesta voisi tehdä kestävämmän?

Lähde: https://kuilutumpeen.fi/follow-vaatevallankumous-gradu/
Lue lisää: http://followthethings.com/

d) Opintoretki maatilalle

Maatilavierailulla päästään konkreettisesti sen kysymyksen äärellä, mistä ruoka tulee. Aidossa maatilaympäristössä voidaan omien aistien avulla havainnoida tuotannon mittakaavaa, oppia toimintatapojen, koneiden ja laitteiden nimiä ja tarkoituksia, nähdä, kuulla, haistaa ja tuntea sitä, miten ruokaa tuotetaan. 

Opintoretki on helpompaa saada järjestymään kasvinviljelytilalle kuin eläintuotantotilalle, mutta jälkimmäistäkin voi yrittää. Tiesithän jo, että MTK tukee koululaisvierailuja kustantamalla bussikuljetuksen maatilalle!!!

Järjestä opintoretki maatilalle näin:

– mieti mihin opintokokonaisuuteen ja mille ryhmälle retki maatilalle voisi olla erityisen hyödyllinen. Mitä haluaisit oppilaiden oppivan retkellä?

– mieti millaisen tuotantosuunnan tila voisi kiinnostaa sinua: kasvinviljelytila (viljaa vai kasviksia?), vai kenties eläintuotantotila? Luomu vain tavanomainen?

– Etsi paikallisen MTK:n yhdistyksen yhteystiedot (esim. puheenjohtaja). Ne löydät seuraavalla tavalla: mene MTK-liittojen sivuille (https://www.mtk.fi/liitot) ja sieltä koulua lähinnä olevan liiton omalle sivulle (esim. MTK-Uusimaa). Etsiydy paikallisen liiton sivulla kohtaan MTK-yhdistykset, josta löydät paikallisyhdistysten listan.

– Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja auttaa sinua sopivan vierailutilan löytämisessä, bussikuljetuksen järjestämisessä ja neuvoo varusteiden kanssa. Hyvä ohjenuora varusteiden kanssa on se, että retkieväät saatetaan tarvita, säänmukainen varustus on toivottava ja kumisaappaat kannattaa olla jalassa joka tapauksessa. Vierailutiloilla on yleensä muu mahdollisesti tarvittava lisävarustus, kuten kumisaappaiden päälle laitettavat muovipussit ja tarvittaessa muut suojavarusteet.

– Retki kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, jotta sopiva aika sille saadaan löydettyä. Kasvinviljelytiloilla parhaat ajat ovat koulun näkökulmasta loppukevät ja alkusyksy. Nämä ovat myös viljelijöiden vuoden kiireisimmät sesongit, joten sopivaa aikaa saatetaan joutua sovittelemaan.

– Jos haluaisit vierailulle hiiliviljelytilalle, voit kysellä sopivaa tilaa Carbon Action -hankkeen koulutuspäälliköltä ja viljelijayhteistyöstä vastaavalta henkilöltä: Sanna Söderlund/ Baltic Sea Action Group (, +358 40 777 5515). Myös Luomuliiton paikallisyhdistysten puheenjohtaja voi auttaa löytämään sopivan luomutilan: http://www.luomuliitto.fi/jarjesto/verkostot/jasenyhdistykset/ . Bussikuljetuksen järjestämistä varten kannattaa kuitenkin olla yhteydessä myös MTK:n paikallisyhdistykseen.

ANTOISAA OPINTORETKEÄ, muistakaa käsitellä retken antia luokassa myös jälkeenpäin!

e) Tutustukaa Open ruokaoppaaseen!

Kestävä ruuantuotanto on ympäristön kannalta kestävää, taloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnallisesti ja eettisesti oikeudenmukaista ja siksi pitkällä aikavälillä tuottavaa. Vastuulliseen ruokaan liittyy kestävän tuotannon ohella myös vastuullinen kulutus. Open ruokaoppaassa tarkastellaan vastuullista ruokaa kaikista näistä näkökulmista. Materiaali on tehty aineenopettajille opetus- ja kasvatustyön tueksi. Opas tarjoaa tietopaketin vastuullisen ruuan teemoihin 12 eri oppiaineen näkökulmasta sekä lisäksi runsaasti tehtäväideoita ja kuvamateriaalia.

Lämpimästi tervetuloa mukaan innostumaan vastuullisen ruuan teemoista!

TEHTÄVÄT: Mene osoitteeseen: https://openruokaopas.fi/

1. Vilkuile läpi omien oppiaineidesi sivut
2. Etsi 1-3 asiaa, joita et ennen tiennyt
3. Käy läpi omien oppiaineidesi tehtävät ja valitse niistä ainakin yksi, jonka voit ottaa käyttöön oppilaiden kanssa lähiaikoina
4. Vilkuile läpi valitsemasi aivan muun oppiaineen sivu. Mitä yhtymäkohtia löydät omiin oppiaineisiisi? Entä miten muussa oppiaineessa voidaan täydentää oman oppiaineesi näkökulmia?

f) Ruokaneuvottelut

TEHTÄVÄ: Tutustukaa seuraavaan harjoitukseen ja sen taustamateriaaleihin. Voiko harjoitus toimia opetuksessa? Millaiselle ryhmälle ja missä yhteydessä? Miten sitä voisi kehittää?

Kuvitelkaa, että kunnassanne pohditaan uutta kouluruokailustrategiaa. Tavoitteena on linjata minkälaista ruokaa kunnan kouluruokailuissa tulevaisuudessa tarjotaan, jotta ruokailuissa voidaan täyttää vastuullisen ruuan kriteerit. 

Neuvotteluun on kutsuttu mukaan kestävää ruokajärjestelmää eri näkökulmasta tuntevia asiantuntijaosallistujia. Jokainen oppilas on osa yhtä asiantuntijaryhmää. Asiantuntijaryhmät edustavat seuraavia näkökulmia:

– ekologisen ruuantuotannon asiantuntijat
– eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat
– terveellisen ruuan asiantuntijat
– työntekijöiden oikeuksia globaalisti puolustavat asiantuntijat
– kotimaista ruuantuotantoa ja omavaraisuutta puolustavat asiantuntijat

Kukin ryhmä valitsee keskuudestaan yhden edustajan neuvotteluun. Varsinaisessa neuvottelussa muut ryhmäläiset toimivat neuvottelijansa neuvonantajina. 

Ryhmät perehtyvät ensin omaan asiantuntijuusalaansa ja muodostavat kantansa neuvottelun pääkysymyksiin. Lisäksi he valmistelevat 2 minuutin mittaisen puheenvuoron, jossa esittelevät oman näkökulmansa taustan. Kukin ryhmä linjaa keskeiset toimenpiteet, joilla kunnan kouluruokailu saadaan mielestänne kestävälle tolalle.

1) Kuinka monta kasvisruokapäivää pidetään viikossa? 
2) Kuinka suuren osan ruuasta on oltava kotimaista? 
3) Kuinka suuren osan ruuasta on oltava reilusti tuotettua, esim. Reilun kaupan sertifikaatilla varustettua? 
4) Mitä muuta?

Neuvotteluissa tarvitaan puheenjohtaja ja kirjuri. Opettaja voi olla itse toinen näistä, tai nimetä tehtäviin oppilaat. Minkälaiseen kompromissiratkaisuun neuvottelussa päästään?

Aikaa valmistautumiseen tarvitaan väh. 30min., neuvotteluihin 30 min. , purkuun 20-30 min.

Kysymyksiä harjoituksen purkuun oppilaiden kanssa: 1) Minkälaisia huomioita teitte neuvottelujen kuluessa? 2) Missä asioissa eri alojen asiantuntijoilla oli yhteisiä näkemyksiä ja missä eriävä? 3) Ovatko kaikki neuvottelun tulokseen tyytyväisiä? 4) Miten voitte hyödyntää neuvottelussa oppimianne asioita oikeassa elämässä? 5) Millaista muuta kosketuspintaa neuvottelulla on oikeaan elämään? 6) Missä tilanteissa/ organisaatioissa vastaavia neuvotteluita käydään kunnassanne?

Kiitos koulutuksen aktiivisille osallistujille, toivottavasti sinäkin koet materiaalit hyödyllisiksi!